EKP: Kiinan öljyvarastot vaimensivat Iranin sodan aiheuttamaa energiasokkia

Euroopan keskuspankin (EKP) ekonomistit arvioivat maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan, että Kiinan sotaa edeltänyt öljyn varastointi, sähköautojen nopea yleistyminen ja petrokemian kulutuksen väheneminen ovat olleet keskeisessä roolissa Iranin sodan maailmanlaajuisten talousvaikutusten rajoittamisessa. Sota on poistanut maailman öljymarkkinoilta noin 14 miljoonaa tynnyriä päivässä.ecb.europa

Analyysi otsikolla "Energiasokki: miksi öljyn ja kaasun hinnat ovat nousseet odotettua vähemmän" vertaa nykyistä kriisiä Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuonna 2022 aiheuttamaan energiahäiriöön. Se pyrkii selittämään, miksi huomattavasti suurempi tarjontasokki on johtanut suhteellisen maltilliseen hinnannousuun.ecb.europa

Maltillinen hintareaktio ennennäkemättömään häiriöön

Hormuzinsalmen sulkeminen Yhdysvaltojen ja Israelin Iraniin helmikuun lopulla 2026 tekemien iskujen jälkeen keskeytti noin 20 miljoonan tynnyrin päivittäisen kuljetuksen, mikä vastaa viidestystä maailman öljyntarjonnasta. Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien putkistojärjestelyjen jälkeen nettotarjontahäviö on ollut keskimäärin noin 14 miljoonaa tynnyriä päivässä. Tämä on moninkertainen verrattuna Venäjän Ukrainan-sodan aiheuttamaan noin 1 miljoonan tynnyrin päivittäiseen vähennykseen.ecb.europa

Silti molemmat konfliktit johtivat hätkähdyttävän samankaltaisiin hinnannousuihin. Kesäkuun alkuun mennessä öljyn hinta oli noin 29 prosenttia korkeammalla kuin ennen konfliktia, kun se oli laskenut yli 50 prosentin piikistä, EKP:n ekonomistit toteavat. Venäjän hyökkäyksen jälkeen hinnat nousivat huipussaan myös noin 30 prosenttia: lopputulos on siis hyvin samankaltainen, vaikka sokki oli tällä kertaa 14 kertaa suurempi.ecb.europa

Brent-raakaöljyn hinta oli maanantaina noin 90 dollaria tynnyriltä, kun se oli laskenut ylitettyään viime viikolla hetkellisesti 100 dollarin rajan. Samaan aikaan Saksan 10 vuoden valtionlainojen korot laskivat alle 3,2 prosenttiin, mutta pysyivät lähellä viime viikolla saavutettua 15 vuoden huippua, kun sijoittajat pohtivat kohonneiden energiakustannusten inflaatiovaikutuksia.barchart+2

Kiinan kolme puskuria

EKP:n blogissa nimettiin useita tekijöitä maltillisen hintakehityksen taustalla, ja Kiinalla oli niissä merkittävä rooli. Kiinan raakaöljyvarastot kasvoivat vuoden 2023 arvioidusta 92 päivän tuontitarpeesta noin 115 päivään vuoden 2026 alkuun mennessä. Tämä tarjosi huomattavan puskurin, kun kuljetukset salmen läpi pysähtyivät. Kiinan nopea siirtyminen sähköautoihin auttoi myös viemään maailman öljymarkkinat noin 2,5 miljoonan tynnyrin päivittäiseen ylijäämään ennen konfliktin alkua.ecb.europa

Kiinan heikompi petrokemian kulutus ja Lähi-idän lentopolttoaineen kysynnän väheneminen vaikuttivat osaltaan maailmanlaajuisten öljyn kysyntäennusteiden jyrkkään laskuun. Kansainvälinen energiajärjestö IEA leikkasi vuoden 2026 toisen neljänneksen kysyntäennustettaan 3 miljoonalla tynnyrillä päivässä tammikuuhun verrattuna ja ennusti noin 2 prosentin vuotuista laskua: tämä on huomattavasti jyrkempi pudotus kuin Ukrainan hyökkäyksen jälkeen nähty 0,6 miljoonan tynnyrin vaje.ecb.europa

Markkinoiden kireyttä helpotti entisestään ennätyksellinen, koordinoitu 400 miljoonan tynnyrin vapauttaminen strategisista varastoista, mikä oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuonna 2022 vapautettuun 182 miljoonaan tynnyriin.journalrecord+1

Riskit säilyvät

EKP:n ekonomistit varoittivat, että tilanne on edelleen "erittäin epävakaa", erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja Iranin uudet iskut aiemmin tässä kuussa herättivät jälleen pelon pitkittyneestä häiriöstä. Salmen pitkäaikainen sulkeminen kuluttaisi vähitellen nykyiset puskurit ja pakottaisi markkinat luopumaan odotuksista nopeasta ratkaisusta, mikä lisäisi uusien hintapiikkien riskiä.reuters+2

EKP piti ohjauskoron ennallaan 2,25 prosentissa viime viikolla, ja pääjohtaja Christine Lagarde totesi, että koronnostosta oli keskusteltu.freemalaysiatoday+1