Newsletter Subscribe
Enter your email address below and subscribe to our newsletter
[forminator_form id="25163"]

reuters+1india.mongabayindia.mongabayHimalaja lähestyy kriittistä pistettä, kun jäätiköt sulavat nopeammin kuin vuosikymmen sitten. Tämä uhkaa satojen miljoonien ihmisten vedensaantia, kun alue lähestyy vuosisadan puoliväliin mennessä niin sanottua veden huippupistettä, kertoo tutkimusyhteenliittymän tässä kuussa julkaisema raportti.japantimes+1
Raportin ovat laatineet Systemiq yhdessä kansainvälisen vuoristokeskuksen (ICIMOD), Integrated Mountain Initiativen ja Intian G.B. Pant National Institute of Himalayan Environmentin kanssa. Sen mukaan vain 21 arviolta 40 000:sta Hindu Kushin ja Himalajan alueen jäätiköstä on tällä hetkellä jatkuvan seurannan piirissä. Lähes 200 jäätikköjärveä Intiassa on luokiteltu korkean riskin kohteiksi, joista 56 on "erittäin korkean riskin" luokassa, mikä jättää miljoonia ihmisiä alavirrassa alttiiksi vaaroille.reuters+1
Havainnot julkaistiin alle kolme viikkoa sen jälkeen, kun yksi näistä riskeistä toteutui katastrofaalisin seurauksin.
Elokuun 26. päivänä kallioperän rinne riippujäätikön alla romahti noin 5 200 metrin korkeudessa Langtang Himalin pohjoisrinteellä. Tämä lähetti arviolta 142 miljoonaa kuutiometriä jäätä ja kiveä syöksymään alas laaksoihin. Syntynyt romuvirta pyyhkiytyi Bhote Koshi -jokea pitkin tuhoten teitä, siltoja ja kokonaisia kyliä Nepalissa ja Kiinan Tiibetin alueella. Syyskuun 12. päivään mennessä vähintään 1 386 ihmistä oli kuollut ja yli 5 130 oli yhä kateissa pelkästään Nepalissa, minkä lisäksi Tiibetissä raportoitiin 43 kuolonuhria.india.mongabay+2
Kattava vuoden 2026 jäätikköarvio, joka perustuu 30 vuoden Landsat-satelliittidataan, osoittaa Hindu Kushin ja Himalajan alueen menettäneen 12 prosenttia jäätikköpinta-alastaan vuoden 1990 jälkeen. Sulamisvauhti on viime vuosikymmenellä ollut 50 prosenttia nopeampaa kuin 1990-luvulla. Alue lämpenee noin kaksi kertaa maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin, eli 0,3 astetta vuosikymmenessä.india.mongabay
"2000-luvulla odotimme jäätikköperäisiä tulvia HKH-alueella noin kerran 5–10 vuodessa. Pelkästään vuonna 2025 alueella koettiin kolme tällaista tapahtumaa, ja nyt tämä vuonna 2026", sanoo ICIMOD:n kaukokartoitusasiantuntija Sravan Shrestha.india.mongabay
Nepalin suorat vahingot elokuun 26. päivän katastrofista ovat arviolta 2,6 miljardia dollaria, ja jälleenrakennuskustannusten ennustetaan nousevan 4–5 miljardiin dollariin tai enemmän. Maa, jonka osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on noin 0,027 prosenttia, on hakenut kiireellistä tukea vahinkorahastolta (FRLD).india.mongabay
Nepalin on määrä saada 20 miljoonaa dollaria FRLD-rahastosta aiemmin tänä vuonna tehtyjen ehdotusten perusteella, mutta rahasto kohtaa laajemman kapasiteettikriisin. Heinäkuuhun mennessä 119 maata oli jättänyt 176 rahoituspyyntöä, joiden yhteissumma on noin 2,8 miljardia dollaria, kun taas rahastossa on noin 350 miljoonaa dollaria. Hallitus siirsi päätökset seuraavaan kokoukseensa, joka on määrä pitää joulukuussa Manilassa.kathmandupost+2
"Tällä hetkellä käytettävissä olevat resurssit ovat suuruusluokaltaan kaukana todellisista vahingoista ja tarpeista", sanoo Germanwatchin vanhempi neuvonantaja Vera Künzel.india.mongabay
Elokuun katastrofi paljasti myös kriittisiä puutteita varhaisvaroitusjärjestelmissä. Tulva ei saanut alkuaan mistään niistä 47 jäätikköjärvestä, joita Nepal seuraa, vaan kallioperän rinteestä, jota mikään alueellinen inventaario ei tarkkaile. Bhote Koshin automaattiset jokimittarit pyyhkiytyivät pois ennen kuin varoitusta ehdittiin antaa, ja tulva saavutti alavirran yhteisöt noin kymmenessä minuutissa ylitettyään Nepalin rajan.india.mongabay
Kun alue lähestyy veden huippupistettä – hetkeä, jolloin sulamisvesien ruokkimat jokivirtaukset lakkaavat kasvamasta ja alkavat vähentyä – seuraukset ulottuvat kauas katastrofiriskiä pidemmälle. Himalaja on yli 20 prosentin perusta Intian bruttokansantuotteelle ja tukee satojen miljoonien ihmisten vedensaantia kahdeksassa eri maassa.japantimes+1