Globaalit joukkovelkakirjojen korot 20 vuoden huipulla: analyytikko varoittaa finanssikriisistä

Pitkän aikavälin valtionlainojen korot nousevat kehittyneissä talouksissa, kun pandemian aikaisen velkaantumisen, jatkuvien budjettivajeiden ja kasvavien puolustusmenojen yhteisvaikutus muokkaa globaalia korkomarkkinaa, kertoo Brookings Institutionin vanhempi tutkija Robin Brooks tuoreessa analyysissään.

20 vuoden korkohuippu

Brooks väitti maanantaina julkaistussa Substack-kirjoituksessaan "The Global Fiscal Train Wreck", että Yhdysvaltain 10 vuoden korko-odotukset ovat nousseet korkeimmalle tasolleen 20 vuoteen. Kehitys ei rajoitu Yhdysvaltoihin. G10-maiden korkotuotot nousevat samanaikaisesti, mikä heijastaa Brooksin mukaan COVID-pandemian aikaisen "globaalin velkakrapulan" viivästyneitä seurauksia.robinjbrooks.substack

Brooks, joka on entinen Goldman Sachs The Goldman Sachs Group, Inc. ↘ 0.49% -pankin valuuttastrategi ja nykyinen Brookingsin tutkija, tunnisti kolme vaikuttavaa tekijää: pandemian aikaiset massiiviset vajeet, joiden haittavaikutukset näkyvät vasta nyt; finanssipolitiikka, joka on irronnut raiteiltaan kriisittömässä ympäristössä; sekä kohonnut geopoliittinen riski, joka pakottaa jo valmiiksi ahtaalla olevat maat kasvattamaan puolustusmenojaan.brookings+1

Markkinat vaativat korkeampaa hintaa

Analyysi julkaistaan globaalien korkojen yleisen nousun keskellä vuonna 2026. Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan US 2-Year Treasury Note ETF ↘ 0.07% korko ylitti 4,6 % heinäkuun lopussa, mikä on yli 60 % enemmän kuin viime vuosikymmenen 2,8 % keskiarvo, kertoo Committee for a Responsible Federal Budget. BlackRockin ↘ 0.44% sijoitusinstituutti totesi viime viikolla, että yli 80 % globaalista joukkovelkakirjamarkkinasta tuottaa nyt yli 4 %, kun ennen pandemiaa vastaava luku oli noin 20 %.crfb+1

Brooks huomautti, että Yhdysvaltain velanotto oli seitsemän prosenttia BKT:sta vuoden 2026 ensimmäiseen neljännekseen mennessä – huolimatta kriisitason shokin puuttumisesta – mikä on todiste siitä, että finanssikuri on rapautunut poliittisesta hallinnosta riippumatta. Saksa, joka oli aiemmin turvasatama, ei enää toimi sellaisena, koska se kantaa suhteettoman suuria kustannuksia Euroopan puolustuksesta ja Ukrainan tuesta, hän perusteli.robinjbrooks.substack

"Debasement trade" ja tulevaisuus

Finanssipoliittinen paine ruokkii sitä, mitä Brooks kutsuu "debasement tradeksi". Kullan hinta on noussut lähes kymmenen prosenttia liittovaltion keskuspankin Fedin viimeisimmän, 29. heinäkuuta pidetyn kokouksen jälkeen, hän totesi, kun markkinat huolestuvat rahapolitiikan "finanssipoliittisesta kaappauksesta". Paine keskuspankkeja kohtaan korkojen rajoittamiseksi vain kasvaa, Brooks kirjoitti ja ennusti jatkuvaa kysyntää turvasatamille, kuten kullalle, Sveitsin frangille ja Ruotsin kruunulle.robinjbrooks.substack

"Ei ole olemassa tiedettä, joka kertoisi meille, milloin markkinat vetävät töpselin seinästä holtittoman finanssipolitiikan kohdalla", Brooks kirjoitti. "Yhtenä hetkenä ne ostavat mielellään kaiken velan – alhaisilla koroilla – joka liittyy suuriin budjettivajeisiin. Seuraavana hetkenä ne haluavat korkeampia tuottoja, koska ne pelkäävät asioiden ajautuvan velkakriisiin."robinjbrooks.substack