Newsletter Subscribe
Enter your email address below and subscribe to our newsletter
[forminator_form id="25163"]

gizmodo+1gizmodo+1gizmodoMaailman ainoat todelliset lentävät nisäkkäät nousivat lähes varmasti siivilleen Euroopassa, eivät Aasiassa, Afrikassa tai Pohjois-Amerikassa, kuten tutkijat ovat pitkään väitelleet. Tämä on johtopäätös suurimmasta koskaan tehdystä lepakoiden genomi- ja fossiilitutkimuksesta, joka julkaistiin keskiviikkona Nature-lehdessä.gizmodo+1
Kansainvälinen 137 tutkijan ryhmä 64 maasta, työskennellen Bat1K-konsortion alaisuudessa, sekvensoi 103 lepakkolajin genomit, jotka kattavat kaikki 21 tunnettua lepakkoperhettä, ja sisällytti analyysiinsa 44 fossiilinäytettä. Löydökset sijoittavat lepakoiden alkuperän Eurooppaan noin 65 miljoonaa vuotta sitten, vain miljoona vuotta sen asteroiditörmäyksen jälkeen, joka pyyhki pois ei-lintumaiset dinosaurukset.newsroom.wcs+2
Aiemmat yritykset jäljittää lepakoiden alkuperää olivat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia, ja erilliset tutkimukset viittasivat Aasiaan, Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan. Nämä aiemmat analyysit perustuivat suurelta osin vain eläviin lajeihin tai ne tehtiin ennen keskeisten fossiilien löytymistä, kertoo Stony Brookin yliopiston suojelubiologi ja fylogeneetikko sekä tutkimuksen kirjoittaja Liliana Davalos.gizmodo
Uusi työ rekonstruoi myös 26 lepakoiden esi-isien kromosomia ja havaitsi, että kaikuluotaus, piirre, jonka uskottiin pitkään kehittyneen myöhemmin, oli todennäköisesti läsnä lepakoiden varhaisimmassa tunnetussa haarassa, nimeltään Eochiroptera. Ryhmän analyysi osoittaa, että lepakot levisivät Euroopasta paleoseenikauden lopulla ensin Afrikkaan ja monimuotoistuivat sitten ympäri maailmaa.ucd+2
Yli 1 500 lajilla, jotka muodostavat noin viidenneksen kaikista nisäkkäistä, lepakot ovat yksi menestyneimmistä nisäkäslahkoista. Mutta uusi genomitietokanta voi osoittautua yhtä arvokkaaksi niiden muiden epätavallisten piirteiden ymmärtämisessä, mukaan lukien äärimmäinen pitkäikäisyys suhteessa kehon kokoon ja huomattava kyky sietää viruksia sairastumatta.newsroom.wcs+1
"Julkaisemalla genomikokoonpanot ja kaikki tiedot odotamme vauhdittavamme lepakoiden tutkimusta nisäkkäinä, joilla on sarja ainutlaatuisia anatomisia, ikääntymiseen liittyviä ja immunologisia piirteitä", Davalos kertoi Gizmodolle.gizmodo
Tutkijat kehystivät työnsä osittain suojelutoimena. Noin 80 prosenttia lepakkolajeista on joko uhattuja, vähenemässä tai niin huonosti tutkittuja, ettei niiden tilaa tunneta, Davalos totesi. Bat1K-projektin lopullinen tavoite on sekvensoida jokainen elävä lepakkolaji, vaikka Davalos myönsi, että rahoitus on edelleen epävarmaa, erityisesti Yhdysvalloissa liittovaltion tutkimusmenojen rajoitusten vuoksi.gizmodo
"Toivomme, että lepakoiden alkuperän ja evoluution näyttäminen ajan myötä voi edistää ekologista tutkimusta, joka voi tukea suojelua", hän sanoi.gizmodo