Newsletter Subscribe
Enter your email address below and subscribe to our newsletter
[forminator_form id="25163"]

nationalheraldindia+1alwihdainfo+1carboncopy+1Elokuun 26. päivänä Tiibetin ja Nepalin rajalla tapahtunut katastrofaalinen äkkitulva on vaatinut ainakin 1 355 ihmishenkeä Nepalissa ja 43 Tiibetissä, ja lähes 5 000 ihmistä on yhä kateissa. Pelastustöiden jatkuessa kiinalaiset ilmastotutkijat yhdistävät katastrofin suoraan ilmaston lämpenemiseen ja Qinghai-Tiibetin ylängön jäätiköiden kiihtyvään sulamiseen, mikä herättää kiireellisiä kysymyksiä maailman tiheimmin asutun vuoristoalueen tulevaisuudesta.wikipedia+1
Katastrofi alkoi, kun massiivinen, arviolta 1–1,3 kilometriä leveä jäätikön ja kiven muodostama massa irtosi korkealla sijaitsevasta rinteestä lähellä Nepalin ja Kiinan rajaa ja syöksyi Lhende Khola -jokeen, joka on Bhote Koshi -joen sivujoki. Syntynyt tulva-aalto, joka koostui jäästä, kivistä, romusta ja tilapäisistä jokitukoksista, pyyhki yli 72 kilometrin matkalla Nepalin Trishuli-joen varrella sijaitsevien asutusten yli, tuhosi Gyirongin rajanylityspaikan Kiinan puolella ja hävitti kymmeniä kyliä alavirrassa.carboncopy+1
Kiinan tiedeakatemian alaisen vuoristovaarojen ja ympäristön instituutin johtaja Kang Shichang kertoi kiinalaiselle The Paper -lehdelle, että Qinghai-Tiibetin ylängön jäätiköiden pinta-ala on kutistunut noin 24 prosenttia viimeisten kuuden vuosikymmenen aikana. Eteläisellä Himalajalla lasku on ollut jyrkempää, noin 40 prosenttia samalla ajanjaksolla. Kang pitää sulamisen pääsyynä ilmaston lämpenemistä.alwihdainfo+1
Saman instituutin tutkija Nie Yong totesi, että ylängöllä on nykyään yli 14 000 jäätikköjärveä, joiden pinta-ala on yli 1 100 neliökilometriä ja jotka laajenevat noin prosentin vuodessa. "Nämä jatkuvasti laajenevat järvet ovat muodostuneet ensisijaiseksi geologisten katastrofien riskilähteeksi korkealla sijaitsevilla alueilla", Nie sanoi.nationalheraldindia+1
Tulva vaurioitti 12 vesivoimahanketta Trishuli-joen varrella, joiden yhteisteho oli noin 430 megawattia. Katastrofi on myös nostanut uudelleen esiin kritiikin Kiinan suunnittelemaa Brahmaputra-joen megapatoa kohtaan. Kyseessä on noin 60 gigawatin hanke, josta tulisi maailman suurin vesivoimalaitos. Kriitikot väittävät, että massiivisen infrastruktuurin rakentaminen alueelle, jossa jäätiköt sulavat ja rinteet muuttuvat epävakaiksi, aiheuttaa valtavia riskejä alavirran väestölle Nepalissa, Intiassa ja Bangladeshissa.eco-business+2
Tiibetin autonomisen alueen säähavaintoaseman johtaja Sun Xiaoguang varoitti, että Tiibetissä voidaan nähdä entistä äärimmäisempiä sääilmiöitä lämpötilojen noustessa. "Seurantamme mukaan voimme havaita lyhytaikaisia sadejaksoja, sademäärien epätasapainoa ja lämpötilan nousua Tiibetissä", Sun kertoi PTI:lle.nationalheraldindia
The Revelator -julkaisussa nepalilainen ympäristötyöntekijä Pradeep Majgaiyan kuvasi katastrofia ilmastooikeudenmukaisuuden kysymykseksi: "Keskivertoamerikkalainen tuottaa yli 20 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin keskivertonepalilainen", hän kirjoitti ja väitti, että ne, jotka ovat vähiten vaikuttaneet lämpenemiseen, kantavat sen pahimmat seuraukset.whowhatwhy
Asiantuntijat korostavat, että haaste ulottuu kauas Nepalin rajojen ulkopuolelle. Atria-yliopiston vararehtori ja Intian maatieteiden ministeriön entinen johtava tutkija Madhavan Rajeevan vaati integroitua, monenlaisia vaaroja huomioivaa Himalajan valvontajärjestelmää, johon osallistuisivat Intia, Nepal ja Kiina. Hän totesi, että "jäätiköt eivät tunne poliittisia rajoja". Nepalin suurimmat puolueet ovat ehdottaneet katastrofidiplomatiaa Kiinan kanssa, mukaan lukien reaaliaikainen tiedonvaihto ja yhteiset tutkimukset korkean riskin jäätikköjärvistä Kiinan puolella rajaa – yhteistyötä, joka on toistaiseksi jäänyt lähinnä toiveiden tasolle.carboncopy+1