Ukrainan viljanvienti romahti 75 prosenttia: Venäjän iskut sulkivat Mustanmeren satamat

Ukrainan viljanvienti romahti 75 prosenttia edellisvuodesta elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Venäjän jatkuvat iskut Mustanmeren satamainfrastruktuuriin ovat pysäyttäneet merenkulun lähes kokonaan, ilmenee keskiviikkona julkaistuista tiedoista.reuters

Yksikään ulkomainen rahtialus ei ole saapunut Suur-Odessan satamiin tai lähtenyt sieltä heinäkuun 22. päivän jälkeen, kertoo European Business Magazine. Odessan, Tšornomorskin ja Južnyin satamat käsittelevät suurimman osan Ukrainan viljan ja metallien viennistä, ja ne ovat olleet toimettomina kolme viikkoa vehnänkorjuun kiivaimpaan aikaan. Heinäkuussa ja elokuun alussa Venäjä teki yli 70 iskua Ukrainan Mustanmeren satamainfrastruktuuriin ja 62 iskua aluksiin Ukrainan satamahallinnon mukaan.europeanbusinessmagazine+1

Viljelijöitä uhkaa taloudellinen romahdus

Ukraina on yksi maailman suurimmista vehnän, maissin ja auringonkukansiementen tuottajista, ja noin 90 prosenttia sen maatalousviennistä kulkee normaalisti Mustanmeren kautta. Maatalous muodostaa lähes 60 prosenttia maan vientituloista.reuters

"Tätä viljaa ei ole minnekään lähettää", ukrainalainen viljelijä Serhi Rybalko sanoi Reutersille lähes täyden siilonsa kupeesta Žytomyrin alueella. "Tämä on viljelijöille täydellinen katastrofi."reuters

Kotimaisen viljan hinnan pudottua noin 30 prosenttia varastojen kertyessä maahan monet viljelijät myyvät vehnää alle tuotantokustannusten. Rybalko kertoi tilansa tarvitsevan sadonkorjuun aikana noin 20 miljoonaa hryvniaa (447 000 dollaria) kuukaudessa lainojen hoitoon, palkkoihin ja polttoaineeseen, mutta näitä varoja ei nyt ole saatavilla. Ukrainan maatalousministeriö varoitti, että varastokapasiteetin vaje voi nousta 11 miljoonaan tonniin, kun maissisato valmistuu ensi kuussa.europeanbusinessmagazine+1

Globaalit seuraukset ja hupenevat vaihtoehdot

Ukraina toimittaa noin 6 prosenttia maailman vehnästä ja 11 prosenttia maissista. Ukrainan tärkeimmän viljelijäliiton varapuheenjohtaja Denys Martšuk varoitti nälänhädästä tuonnista riippuvaisissa maissa Afrikassa ja Lähi-idässä, elleivät toimitukset saavu ajoissa.reuters

Ukrainan keskuspankki arvioi saarron maksavan maalle noin 2,5 miljardia dollaria valuuttatuloina vuoden 2026 jälkimmäisellä puoliskolla. Maatalousministeriö odottaa markkinointivuoden 2026/27 kokonaisviennin putoavan 64,4 miljoonasta tonnista noin 29,6 miljoonaan tonniin.europeanbusinessmagazine+1

Vaihtoehtoisten reittien turvaaminen on vaikeutunut. Suhteet Puolaan ovat viilentyneet halvemman ukrainalaisen viljan aiheuttaman kilpailun vuoksi, Tonavan vedenpinta on laskenut ja Venäjä on iskenyt länsirajoille johtavaan rautatieinfrastruktuuriin. Kiova on pyytänyt Euroopan komissiolta 220 miljoonaa euroa auttaakseen viljelijöitä säilymään maksukykyisinä syyskylvöjen yli.spotmedia+1

Erilainen saarto

Toisin kuin vuonna 2022, jolloin Venäjä saartoi satamat fyysisesti, tällä kertaa iskut ja sota-riskivakuutukset ovat tehneet merimatkoista kannattamattomia, mikä on saanut laivanvarustajat vetäytymään vapaaehtoisesti. Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotskyi kertoi Politicolle, että miehistöt ovat "yksinkertaisesti pelon vallassa" ja varustamot ovat keskeyttäneet palvelunsa sen jälkeen, kun Venäjän ohjusisku upotti maissilastissa olleen rahtilaivan heinäkuussa tappaen 10 ihmistä.spotmedia+1

"Ukrainan tulisi varautua siihen, että satamasaartojen taloudelliset seuraukset voivat olla vähintään yhtä vakavat tai jopa pahemmat kuin viime kerralla", sanoi Oleh Nivievskyi Kiovan kauppakorkeakoulusta (Kyiv School of Economics).reuters