Tutkimus väittää Shackletonin tienneen Endurancen olleen kohtalokkaasti viallinen

Aalto-yliopiston professori Jukka Tuhkurin Polar Record -lehdessä julkaistu uusi tutkimus paljastaa, että Sir Ernest Shackletonin legendaarinen Endurance-alus oli rakenteellisesti viallinen ja siinä oli kriittisiä suunnitteluvirheitä, jotka tuomitsivat sen jo ennen vuoden 1914 Etelämantereen tutkimusmatkaa.iflscience+2
Tutkimus kumoaa vuosisadan vanhan myytin, jonka mukaan Endurance oli "aikansa vahvin naparetkialus", ja toteaa, että siitä puuttuivat välttämättömät vinotuet, sen kansirakenteet olivat heikompia ja siinä oli ylimitoitettu konehuone, joka loi haavoittuvan kohdan runkoon.iflscience+2
Shackleton oli tietoinen näistä rakenteellisista puutteista ennen lähtöään; hän kirjoitti vaimolleen vaihtavansa Endurancen aiempaan laivaansa ja oli aiemmin suositellut juuri niitä vahvistuksia, joita hänen aluksestaan puuttui, toiselle naparetkialukselle, joka selvisi kuukausia Etelämantereen jäässä.iflscience+2
Alun perin kesäkuukausien Arktiksen matkailua varten rakennettu alus kesti 1,7–2,7 kertaa vähemmän puristusvoimaa kuin aikalaisensa, mikä teki siitä sopimattoman Weddellinmeren murskaaviin jääolosuhteisiin, jotka lopulta upottivat sen marraskuussa 1915.popsci+1
Aluksen kohtalokkaista vioista huolimatta Shackleton ja kaikki 28 miehistön jäsentä selvisivät katastrofista, ja hylky löytyi vuonna 2022 3 000 metrin syvyydestä Endurance22-retkikunnan toimesta, johon Tuhkuri kuului.iflscience+1

Tänään julkaistu uraauurtava tutkimus haastaa yhden tutkimusmatkailun kestävimmistä myyteistä paljastamalla, että Sir Ernest Shackletonin legendaarinen Endurance-alus oli tuomittu perusluonteisten suunnitteluvirheiden vuoksi – ja kuuluisa tutkimusmatkailija tiesi tämän ennen purjehduksen alkua vuonna 1914.iflscience+4

Aalto-yliopiston professori Jukka Tuhkurin Polar Record -lehdessä julkaistu tutkimus kumoaa pitkään vallinneen uskomuksen, jonka mukaan Endurance oli "aikansa vahvin naparetkialus", kun se upposi Etelämantereen vesillä marraskuussa 1915. Tutkimus osoitti, että alus oli huomattavasti heikompi kuin muut aikakauden naparetkialukset, eikä sitä ollut koskaan suunniteltu niihin murskaaviin jääolosuhteisiin, jotka lopulta tuhosivat sen.popsci+4

Useat suunnitteluvirheet johtivat katastrofiin

Tutkimus paljastaa, että Endurancessa oli useita kriittisiä rakenteellisia puutteita verrattuna muihin aikakauden Etelämantereen aluksiin. Laivassa oli heikommat kansipalkit ja rungon kaaret, epätavallisen pitkä konehuone, joka loi haavoittuvan kohdan runkoon, ja siitä puuttuivat vinotuet, jotka olivat välttämättömiä jään puristusvoimien kestämiseksi.iflscience+4

"Jopa yksinkertainen rakenneanalyysi osoittaa, ettei alusta ollut suunniteltu niihin puristaviin jääolosuhteisiin, jotka lopulta upottivat sen", Tuhkuri sanoi. Hänen laskelmansa paljastivat, että muut aikakauden naparetkialukset kestivät 1,7–2,7 kertaa suurempia puristuskuormia kuin Endurance.popsci+3

Alus oli alun perin rakennettu Arktiksen matkailua varten leudompina kesäkuukausina, ei ympärivuotiseen Etelämantereen tutkimusmatkailuun. Toisin kuin tarkoitusta varten rakennetut naparetkialukset, joissa oli soikea muoto ja matala köli, joiden ansiosta jää liukui alta, Endurance oli suhteellisen pitkänomainen alus, jonka korkea köli antoi jäälle vaarallisen otteen rungosta.newscientist+1

Shackletonin kohtalokas tieto

Ehkä merkittävintä on, että tutkimus osoitti Shackletonin olleen täysin tietoinen aluksensa rajoituksista ennen lähtöään. Kirjeenvaihdossaan vaimolleen Emilylle hän valitti aluksen heikkouksia ja kirjoitti vaihtavansa "Endurancen aiempaan laivaansa minä päivänä tahansa".iflscience+4

Tutkimusmatkailija oli aiemmin neuvonut vahvistamaan toista naparetkialusta, Deutschlandia, juuri niillä vinotuilla, joita Endurancesta puuttui. Kyseinen alus selvisi kahdeksan kuukautta Etelämantereen jäässä.nytimes+1

"Shackleton tiesi tästä", Tuhkuri selitti. "Itse asiassa hän oli suositellut vinotukia toiselle naparetkialukselle vieraillessaan norjalaisella telakalla. Sama alus jäi puristuksiin jäihin kuukausiksi ja selvisi siitä."popsci+2

Etelämantereen historian uudelleenkirjoittaminen

Tuhkuri, joka osallistui vuoden 2022 Endurance22-retkikuntaan, joka löysi hylyn, oli yllättynyt siitä, ettei kuuluisalle alukselle ollut koskaan tehty perusteellista rakenneanalyysia. Hänen tutkimuksensa haastaa paitsi aluksen maineen, myös yleisen selityksen siitä, että vaurioitunut peräsin aiheutti uppoamisen.iflscience+4

Tutkimus ei pyri vähentämään Shackletonin sankarillista saavutusta kaikkien 28 miehistön jäsenen pelastamisessa, mutta se herättää kysymyksiä päätöksistä, jotka johtivat katastrofiin. "Voimme spekuloida taloudellisilla paineilla tai aikataulun asettamilla rajoitteilla, mutta totuus on, ettemme ehkä koskaan saa tietää, miksi Shackleton teki tekemänsä valinnat", Tuhkuri totesi.popsci+4

Lähteet (11)