13 vuoden kuivuus ajoi mayasivilisaation romahdukseen 1 000 vuotta sitten

Meksikolaisen luolan syvyyksistä löytynyt tippukivi on paljastanut, että tuhoisa 13 vuoden kuivuus auttoi ajamaan mayasivilisaation romahdukseen noin 1 000 vuotta sitten, kertoo tänään Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimus tarjoaa tähän mennessä yksityiskohtaisimman ilmastotiedon terminaaliselta klassiselta kaudelta ja tarjoaa uusia näkemyksiä yhteen arkeologian kestävimmistä mysteereistä.livescience+3 Cambridgen yliopiston Daniel H. Jamesin johtamat tutkijat analysoivat happi-isotooppeja Meksikon Jukatanin niemimaalla sijaitsevasta Tzabnahin luolan tippukivestä rekonstruoidakseen kausittaisia sademääriä vuosien 871 ja 1021 välillä. Tulokset paljastavat kahdeksan yli kolme vuotta kestänyttä sadekauden kuivuutta tänä aikana, joista pisin kesti 13 peräkkäistä vuotta – pidempään kuin mikään muu kuivuus alueen kirjatussa historiassa.cam+2 ## Ennennäkemätön ilmastotarkkuus Läpimurto piilee tutkimuksen kyvyssä eristää yksittäiset sade- ja kuivakaudet pelkkien vuosikeskiarvojen sijaan, mikä oli aiemmin mahdotonta järven sedimenttitietojen avulla. "Vuotuisen keskimääräisen sademäärän tietäminen ei kerro yhtä paljon kuin se, millainen kukin yksittäinen sadekausi oli", James selitti. "Sadekauden eristäminen mahdollistaa sadekauden kuivuuden keston tarkan seuraamisen, mikä määrittää, onnistuuko vai epäonnistuuko sato."phys+1 Tippukiven vuotuiset kasvukerroksia, kukin noin 1 mm paksu, toimivat kuin puun vuosirenkaat säilyttäen ilmastotietoa. Kemiallinen analyysi osoitti, että vuosien 871 ja 1021 välillä maya-alueella koettiin 44 vuotta äärimmäisiä kuivuusolosuhteita sivilisaation viimeisten kahden vuosisadan aikana.cam+2 ## Arkeologiset todisteet täsmäävät Tippukivestä johdettu kuivuuskronologia korreloi tarkasti arkeologisten todisteiden kanssa mayojen poliittisesta taantumisesta ja kohteiden hylkäämisestä ympäri Jukatanin niemimaata. Monumenttien rakentaminen ja päivämääräpiirrokset lakkasivat suurissa kohteissa, kuten Chichén Itzássa, vakavan kuivuuden aikana, vaikka ajoitus vaihteli merkittävästi eri keskusten välillä. Uxmalissa alueellinen poliittinen järjestelmä romahti pian tuhoisimman 13 vuoden kuivuuden jälkeen, kun taas Chichén Itzá osoitti suurempaa resilienssiä, todennäköisesti laajojen kauppaverkostojensa ansiosta, jotka mahdollistivat resurssien tuonnin Keski-Meksikosta.livescience+2 Mayakeskusten väliset erilaiset vastaukset haastavat yksinkertaistetut kuivuus-hylkäämisteoriat ja paljastavat monimutkaisen kuvion, jossa vedenhallintainfrastruktuuri ja kaupan yhteydet määrittivät selviytymisen. Vaikka Chichén Itzá hallitsi "laajaa veronkantojärjestelmää", joka auttoi sitä selviytymään useista kuivuusjaksoista, pienemmät tai vähemmän yhteydessä olevat valtiot kohtasivat täydellisen romahduksen. Tämä vaihtelu viittaa siihen, että kuivuus toimi pikemminkin katalysaattorina kuin yhtenäisenä syynä, vahvistaen olemassa olevia haavoittuvuuksia mayojen sosiaalisissa ja taloudellisissa järjestelmissä terminaalisella klassisella kaudella.popular-archaeology ## Laajempi tieteellinen konteksti Tutkimus rakentuu vuosikymmenten kuivuusteorian kehityksen varaan. 1990-luvulta lähtien tutkijat ovat epäilleet ilmaston vaikuttaneen mayojen romahdukseen, mutta aiemmat tutkimukset tarjosivat vain laadullista tietoa siitä, olivatko olosuhteet "kosteampia" vai "kuivempia". Cambridgen David Hodellin aiempi työ totesi, että vuodet 800–1000 edustivat vakavinta kuivuutta 7 000 vuoteen, jolloin sademäärä väheni 41–70 % huippuolosuhteiden aikana.news.ssbcrack+4 Jotkut asiantuntijat varoittavat mayojen romahduksen liiallisesta yksinkertaistamisesta. Scott Fedick UC Riversidesta väittää, että uusi tutkimus aliarvioi mayojen resilienssiä, huomauttaen, että kuivuutta kestävät monivuotiset kasvit olisivat voineet täydentää epäonnistuneita yksivuotisia viljelykasveja, kuten maissia. Kuitenkin historioitsija Rafael Cobos Meksikon Jukatanin autonomisesta yliopistosta väittää, että "mayasivilisaatio, jonka yhteiskunta riippui maissin viljelystä ravinnonlähteenä, ei voinut ylläpitää suurta väestöään" niin äärimmäisissä olosuhteissa.english.elpais Tutkimus osoittaa, kuinka edistyneet vedenhallintajärjestelmät, mukaan lukien säiliöt ja vesisäiliöt, osoittautuivat lopulta riittämättömiksi pitkittynyttä kuivuutta vastaan. Kuten James totesi: "13 vuotta sadekauden kuivuutta voi tarkoittaa 13 peräkkäistä epäonnistunutta satoa – tiedämme nykymaailmasta, kuinka tuhoisaa se voi olla."livescience+1