Tutkimus: ”Hobitti”-ihmiset söivät Komodon lohikäärmeiden tähteitä

Pienikokoiset muinaiset ihmiset, jotka tunnetaan nimellä "hobitit", olivat raadonsyöjiä, jotka söivät Komodon lohikäärmeiden jättämää raakaa lihaa – eivät taitavia metsästäjiä, jotka kypsensivät ruokansa nuotiolla, todetaan perjantaina Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.newscientist+1

Komodon lohikäärmeet, eivät kivityökalut

Tutkijat analysoivat yli 3 000 Stegodonin luunjäännettä Liang Buan luolasta Indonesian Floresin saarella ja havaitsivat, että aiemmin hobittien kivityökaluille attribuoidut jäljet olivat suurelta osin Komodon lohikäärmeiden hampaiden aiheuttamia. Lohikäärmeen hampaan jäljet keskittyivät luiden liharikkaimpiin osiin, kun taas kivityökalujen jälkiä esiintyi vähemmän valikoiduilla alueilla. Tämä viittaa siihen, että hobitit paloittelivat raatoja vasta eläinten kuoltua – todennäköisesti Komodon lohikäärmeiden tappamina – sen sijaan, että olisivat metsästäneet niitä järjestelmällisesti.mezha+1

Testatakseen hypoteesiaan tutkijaryhmä syötti kuolleen vuohen Komodon lohikäärmeelle ja tutki syntyneitä puremajälkiä vertaamalla niitä muinaisiin luulöytöihin. Tulokset osoittivat selkeän kaavan: planeetan suurin elävä lisko ehti hobittien edelle saaren suurimpien saaliiden kohdalla.nationalgeographic+1

Ei todisteita tulesta

Noin 4 500 luunäytteen tutkimus Homo floresiensis -kerroksista ei löytänyt juuri mitään todisteita palamisesta. "Rotan luut osoittavat kaavan selvästi – nolla palanutta luuta Homo floresiensis -kerroksissa, satoja palaneita nykyihmisten kerroksissa", sanoi Elizabeth Veatch, yksi tutkimuksen tekijöistä. Vain yhdessä Stegodonin luussa oli merkkejä altistumisesta tulelle, ja se oli todennäköisesti peräisin kerrostumasta, jota myöhemmät nykyihmiset olivat häirinneet ja kuumentaneet.newscientist

Tulokset vahvistavat aiemmat epäilyt siitä, että aiemmin hobitteihin liitetty hiili ja palaneet luut olivat todellisuudessa peräisin nykyihmisten toiminnasta viimeisen 40 000 vuoden ajalta.phys+1

Primitiivisempi sukulinja

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että Homo floresiensis polveutui primitiivisemmästä hominidilinjasta kuin aiemmin on oletettu. Chris Stringer Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta totesi, että tutkimus osoittaa, ettei H. floresiensis "ole pelkistettävissä yksinkertaiseksi, pienemmäksi Homo erectuksen muodoksi" ja se tulisi nähdä sellaisen sukulinjan jälkeläisenä, joka saapui saarelle yli miljoona vuotta sitten. Paleoantropologi Brumm Pobiner totesi, että hobitit selviytyivät todennäköisesti raa'alla lihalla, kasveilla ja hyönteisillä kymmenien tuhansien vuosien ajan huolimatta siitä, että he jakoivat saarensa Komodon lohikäärmeiden kanssa.iflscience+1

"Väitteet kehittyneestä käyttäytymisestä ovat vähitellen murentuneet, mutta tutkimuksemme vahvistaa suoraan epäilymme siitä, ettei Homo floresiensis käyttänyt tulta tai metsästänyt suurriistaa, kuten alun perin väitettiin", Veatch sanoi.newscientist