Tutkijat löysivät ensimmäisen kaksoistähtijärjestelmän, jossa molemmat tähdet räjähtivät supernovina

Tähtitieteilijät ovat tunnistaneet tiettävästi ensimmäisen kaksoistähtijärjestelmän, jossa molemmat tähdet päättivät elämänsä supernovaräjähdyksiin, jättäen jälkeensä erilliset hehkuvat jäänteet, jotka ovat yhä nähtävissä tuhansien vuosien jälkeen. Tiistaina Nature Communications -lehdessä julkaistu löydös yhdistää yhden Linnunradan tunnetuimmista tähtijäänteistä, Medusa-sumun, kumppaniräjähdykseen, joka tapahtui kymmeniä tuhansia vuosia aiemmin.Phys.org+1

Kosminen kumppanuus paljastui

Stanfordin yliopiston fysiikan laitoksen tutkijatohtori Miltiadis Michailidisin johtama tutkimusryhmä yhdisti 16 vuoden havainnot NASAn Fermi-gammasäteilyteleskoopilla sekä eROSITA-laitteen ja muiden instrumenttien röntgendatan. Näiden avulla vahvistettiin, että Medusa-sumu, joka tunnetaan virallisesti nimellä IC 443, jakaa saman fyysisen ympäristön hiljattain tunnistetun G189.6+3.3-supernovajäänteen kanssa.The Touch | Today's R & B and Old School | 96.5 FM · 95.5 FM · 1560 AM+1

Molemmat jäänteet sijaitsevat noin 6 000 valovuoden päässä Maasta Kaksosten tähdistössä. Tutkijat arvioivat, että G189.6+3.3-kohteen tähti räjähti ensin, 20 000–110 000 vuotta ennen Medusa-sumun luonutta räjähdystä. Tuo ensimmäinen räjähdys hajotti kaksoistähtijärjestelmän ja sinkosi selviytyneen kumppanin avaruuteen, kunnes myös siltä loppui polttoaine ja se räjähti.Phys.org+1

"Tämä järjestelmä tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden rekonstruoida massiivisen kaksoistähden koko evoluutiohistorian: kahden massiivisen tähden synnystä ja vuorovaikutuksesta molempien supernovaräjähdysten kautta niiden jättämiin jäänteisiin", Michailidis kertoi Reutersille.The Touch | Today's R & B and Old School | 96.5 FM · 95.5 FM · 1560 AM

Massiiviset tähdet, väkivaltaiset kuolemat

Tutkijat uskovat, että Medusa-sumun synnyttänyt tähti oli noin 15–25 kertaa Auringon massainen, kun taas sen kumppani oli vähintään 20 kertaa Auringon massainen. Elinaikanaan molemmat olisivat olleet kymmeniä tuhansia kertoja Aurinkoa kirkkaampia. Räjähdysten jälkeen molemmat ovat saattaneet luhistua neutronitähdiksi.The Touch | Today's R & B and Old School | 96.5 FM · 95.5 FM · 1560 AM

Vaikka tähdet kiersivät aikoinaan toisiaan läheltä – kenties vain muutaman kerran Maan ja Auringon välisen etäisyyden päässä – niiden supernovajäänteiden keskipisteet ovat nyt 30–50 valovuoden etäisyydellä toisistaan.The Touch | Today's R & B and Old School | 96.5 FM · 95.5 FM · 1560 AM

Aukko tähtiteoriassa täyttyy

Vaikka useimmat massiiviset tähdet syntyvät kaksoistähtijärjestelmissä, aiemmin ei ollut tunnistettu yhtään paria, jossa molemmat osapuolet olisivat räjähtäneet ja jättäneet jälkeensä havaittavia jäänteitä. Löydös tarjoaa suoraa havaintoaineistoa prosessista, joka on tähän asti esiintynyt vain teoreettisissa malleissa.Phys.org+1

"Tämän kaltaiset järjestelmät voivat tarjota suoria havaintoihin perustuvia rajoitteita sille, miten kaksoistähtikumppanin läsnäolo muuttaa massiivisten tähtien evoluutiota – tämä on yksi tähtien astrofysiikan suurimmista avoimista kysymyksistä", Michailidis sanoi.The Touch | Today's R & B and Old School | 96.5 FM · 95.5 FM · 1560 AM