OECD-maiden velanhoitokustannukset ylittivät 2 biljoonaa dollaria vuodessa

Valtionvelan hoitokustannukset maailman kehittyneissä talouksissa ovat ylittäneet 2 biljoonaa dollaria vuodessa. Tämä kynnysarvo ohjaa nyt julkisia varoja pois puolustuksesta, infrastruktuurista ja sosiaalipalveluista joissakin maailman suurimmista talouksista.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäsenmaiden yhteenlasketut korkomaksut ylittivät 2 biljoonaa dollaria vuonna 2025, mikä vastaa noin 3 prosenttia ryhmän talouden tuotoksesta, selviää OECD:n tiedoista ja Lontoon pörssin raportoinnista. Yli tusina OECD-maata käyttää nyt enemmän rahaa velanhoitoon kuin puolustukseen, mukaan lukien Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia. OECD-maiden hallitusten bruttolainanotto nousi 17 biljoonaan dollariin vuonna 2025, ja sen ennustetaan saavuttavan ennätykselliset 18 biljoonaa dollaria tänä vuonna, jolloin valtionvelan kokonaismäärä nousee 61 biljoonaan dollariin.firstpost+5

Yhdysvaltain velka-ankkuri

Yhdysvallat on ongelman keskiössä. Kansallinen velka ylitti 40 biljoonaa dollaria 18. elokuuta, kasvettuaan kolmanneksella alle viidessä vuodessa. Fortunen analyysin mukaan velan nettokorkomaksut saavuttivat 18,5 prosenttia liittovaltion tuloista vuonna 2025, mikä ylittää vuonna 1991 asetetun ennätyksen ja vastaa noin 1,25 biljoonaa dollaria eli enemmän kuin koko vuoden 2026 puolustusbudjetti. Kongressin budjettitoimisto ennustaa korkokustannusten kaksinkertaistuvan 2,1 biljoonaan dollariin vuoteen 2036 mennessä, jolloin liittovaltion bruttovelan odotetaan nousevan 64 biljoonaan dollariin.pgpf+4

Valtiovarainministeri Scott Bessent ilmoitti hiljattain pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen takaisinosto-operaatioiden kaksinkertaistamisesta, nostaen operaatioiden enimmäiskokoja noin 2 miljardista vähintään 4 miljardiin dollariin. Toimenpide laski korkoja hetkellisesti, mutta helpotus hälveni päivässä sijoittajien keskittyessä uudelleen finanssipoliittisiin perusteisiin.jpost+1

Takaisinkytkentäsilmukka ilman helppoa poistumistietä

G7-maiden 10 vuoden valtionlainojen keskimääräinen korko on noussut noin 4 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten vuoden 2008, pakottaen hallitukset maksamaan enemmän aina, kun ne rahoittavat olemassa olevaa velkaa tai laskevat liikkeeseen uusia joukkovelkakirjoja. Kansainvälinen valuuttarahasto odottaa maailman julkisen velan, joka oli viime vuonna 94 prosenttia maailman BKT:sta, nousevan 100 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.firstpost

Dynamiikka luo analyytikoiden kuvaaman takaisinkytkentäsilmukan: suuremmat velkataakat saavat sijoittajat vaatimaan korkeampia tuottoja, mikä puolestaan nostaa tulevia hoitokustannuksia. Peter G. Peterson Foundationin toimitusjohtaja Michael Peterson totesi, että Yhdysvallat "on tehnyt alijäämää 26 vuotta, ja olemme jättäneet huomiotta monia budjettimme rakenteellisia haasteita".Yahoo! Finance+2

Vaikutukset Washingtonin ulkopuolella

Rasitus ei rajoitu Yhdysvaltoihin. Yhdistynyt kuningaskunta maksaa noin 110 miljardia puntaa vuodessa velkansa koroista, ja kustannusten ennustetaan lähestyvän 4 prosenttia BKT:sta vuoteen 2030-31 mennessä. Ranska kohtaa kasvavia korkoeroja suhteessa Saksan lainakustannuksiin, mikä vaikeuttaa sen alijäämän vähentämistavoitteita. Koko OECD-alueella noin 80 prosenttia vuoden 2025 bruttolainanotosta käytettiin aiemmin kertyneen velan uudelleenrahoittamiseen sen sijaan, että olisi rahoitettu uusia menoja.aa+2

Ilman vahvempaa talouskasvua tulojen lisäämiseksi hallitukset kohtaavat yhä karumpia valintoja: nostaa veroja, leikata palveluita tai seurata, kuinka velkakustannukset kuluttavat yhä suuremman osan niiden budjeteista.firstpost