550 miljoonaa vuotta vanha fossiili osoittaa varhaisimman eläinten kätisyyden

Spriggina floundersi, 550 miljoonaa vuotta vanha organismi, on vanhin tunnettu eläin, jolla on populaatiotason "kätisyys", keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan.miragenews+1
Tutkijat analysoivat yli 100 fossiilia Etelä-Australiasta ja havaitsivat noin kaksi kertaa enemmän yksilöitä, jotka olivat taipuneet suuntaan, joka viittaa elinaikaiseen oikealle kääntymisen mieltymykseen.newscientist+1
Löydös viittaa siihen, että kehittyneet hermostot syntyivät paljon aiemmin kuin on aiemmin tunnistettu, kertoo American Museum of Natural Historyn johtama tiimi.miragenews+1

Kämmenen kokoinen organismi, joka ryömi merenpohjassa yli puoli miljardia vuotta sitten, näyttää suosineen oikealle kääntymistä – mikä tekee siitä vanhimman tunnetun eläimen, jolla on populaatiotason puoliero, selviää tänään Scientific Reports -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.miragenews+1

Muinainen mato, jolla on oikealle kääntymisen mieltymys

Tutkimuksessa, jota johtivat tutkijat American Museum of Natural Historysta, Floridan osavaltion yliopistosta, Harvardin yliopistosta ja Kalifornian yliopistosta Riversidesta, tarkasteltiin yli 100 poikkeuksellisen hyvin säilynyttä Spriggina floundersi -fossiilia Nilpena Ediacaran kansallispuistosta ja Etelä-Australian museosta. Olento eli ediakarakaudella, noin 550 miljoonaa vuotta sitten, ja se on yksi varhaisimmista tunnetuista eläimistä, joilla on bilateraalinen symmetria – kehon rakenne, jossa on selkeä etu- ja takaosa sekä vasen ja oikea puoli.phys+1

Tiimi havaitsi, että kalliossa oli noin kaksi kertaa enemmän vasemmalle kuin oikealle taipuneita yksilöitä. Koska fossiilit säilyttävät alkuperäisten eläinten peilikuvajäljet, kiveen jäänyt vasemmalle suuntautuva mutka tarkoittaa eläintä, joka eläessään kääntyi oikealle.miragenews+1

"Kun puhumme oikea- tai vasenkätisyydestä, useimmat ihmiset ajattelevat todennäköisesti sitä, miten he pitelevät kynää tai potkaisevat jalkapalloa. Mutta tutkimuksemme osoittaa, että eläimellä, jolla ei ollut käsiä tai jalkoja ja joka eli yli 500 miljoonaa vuotta sitten, on saattanut olla oma versionsa kätisyydestä", sanoi pääkirjoittaja Scott Evans, museon selkärangattomien paleontologian apulaiskuraattori.miragenews

Mitä kätisyys kertoo meille muinaisista aivoista

Löydöllä on vaikutuksia, jotka ulottuvat liikkumista pidemmälle. Elävillä eläimillä johdonmukaiset puolierot liittyvät monimutkaisiin hermostoihin. Evans totesi, että "elävillä eläimillä, joilla on tällainen kätisyys, hyönteisistä mustekaloihin, lintuihin ja nisäkkäisiin, on monimutkaisia aistikykyjä", mikä viittaa siihen, että Sprigginan hermosto on saattanut olla kehittyneempi kuin sen muinaiset alkuperät antaisivat ymmärtää.newscientist+1

"Se on muistutus siitä, että joillakin nykyään itsestäänselvyytenä pitämillämme piirteillä on uskomattoman muinaiset alkuperät", sanoi tutkimuksen toinen kirjoittaja Mary Droser, paleontologi UC Riversidesta.miragenews

Ikkuna varhaiseen eläinelämään

Spriggina on Etelä-Australian osavaltion fossiili, joka on nimetty Reg Spriggin mukaan, joka tunnisti Ediacaran eliöstön ensimmäisenä Australian takamailla yli 75 vuotta sitten. Ediakarakausi, joka kesti noin 635–538 miljoonaa vuotta sitten, merkitsee aikakautta, jolloin mikroskooppinen elämä kehittyi ensimmäisen kerran monisoluisiksi organismeiksi, jotka olivat tarpeeksi suuria nähtäväksi paljaalla silmällä ja kykeneviä käyttäytymiseen, mukaan lukien liikkuminen. Tutkimusta tuki osittain NASAn astrobiologian apuraha.eurekalert+2

Lähteet (13)