Pronssikautinen kaupunki Kazakstanissa paljastaa aron metallityökeskuksen

Kansainvälinen arkeologiryhmä on löytänyt Semiyarkan jäänteet, laajan pronssikautisen asutuksen Koillis-Kazakstanissa, joka haastaa pitkään vallinneet oletukset esihistoriallisista aron yhteiskunnista. Noin 1600 eaa. peräisin oleva 140 hehtaarin kaupunki paljastaa, että paimentolaisyhteisöt kykenivät rakentamaan pysyviä kaupunkikeskuksia, joissa oli laajamittaista teollista tuotantoa.phys+3

Löydön, joka julkaistiin Antiquity-lehdessä, johtivat tutkijat University College Londonista, Durhamin yliopistosta ja Kazakstanin Toraighyrov-yliopistosta. Irtysh-joen yläpuolella olevalla kielekkeellä sijaitseva ja seitsemän laakson verkostoa valvova kohde on saanut lempinimen "Seitsemän rotkon kaupunki".news.ssbcrack+2

Aron yhteisöjen ymmärryksen muuttaminen

Toisin kuin hajanaiset leirit ja pienet kylät, jotka yleensä yhdistetään liikkuviin aron väestöihin, Semiyarkassa oli suoraviivaisia maarakennelmia, suljettuja kotitalousrakennelmia, joissa oli useita huoneita, sekä keskeinen rakennelma, joka oli kaksi kertaa tavallisia asuntoja suurempi ja joka on saattanut palvella rituaalisia tai hallinnollisia tehtäviä. "Semiyarkan mittakaava ja rakenne ovat erilaisia kuin mikään, mitä olemme nähneet arovyöhykkeellä", sanoi professori Dan Lawrence Durhamin yliopistosta.phys+3

Erityisen merkittävää on, että kaivaukset paljastivat tinapronssin tuotannolle omistetun teollisuusalueen – harvinainen löytö Euraasian arolla. Tutkijat löysivät upokkaita, kuonaa ja tinapronssiesineitä, mikä tarjoaa ensimmäisen vahvan todisteen siitä, että aron metallurgit käyttivät monimutkaisia tuotantojärjestelmiä pienimuotoisten työpajojen sijaan. "Se osoittaa, että liikkuvat yhteisöt kykenivät rakentamaan ja ylläpitämään pysyviä, hyvin järjestäytyneitä asutuksia, jotka keskittyivät laajamittaiseen metallurgiseen tuotantoon", sanoi tutkimuksen pääkirjoittaja, tohtori Miljana Radivojević UCL:stä.newscientist+4

Strateginen keskus pronssikauden kaupankäynnille

Kaupungin strateginen sijainti lähellä Altai-vuorten merkittäviä kupari- ja tinakerrostumia teki siitä keskeisen solmukohdan pronssikauden metalliverkostoissa, jotka yhdistivät Keski-Aasian laajempaan maanosaan. Analyysi viittaa siihen, että tinaa on saatettu kuljettaa noin 300 kilometriä itäisiltä Altai-vuorilta joko matkailijoiden toimesta arojen halki tai veneellä Irtysh-jokea pitkin.phys+2

Arkeologiset todisteet osoittavat, että Alekseevka-Sargary-kansa asutti pääasiassa Semiyarkaa, ja keramiikan sirpaleet sekä muut esineet viittaavat kaupankäyntiin liikkuvamman Cherkaskul-kansan kanssa. Professori Lawrence totesi, että "Irtysh-joki toimi vilkkaana kuljetuskäytävänä, joka pohjimmiltaan loi perustan Silkkitielle".newscientist+1

Tohtori Viktor Merz Toraighyrov-yliopistosta, joka löysi kohteen ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa, ilmaisi innostuksensa yhteistyöstä: "Työskentely kollegoiden kanssa UCL:stä ja Durhamista on tuonut uusia menetelmiä ja näkökulmia". Tutkimusta rahoittivat British Academy, Kazakstanin tiede- ja korkeakouluministeriö sekä ERC:n myöntämä DREAM-projekti.miragenews+1