Newsletter Subscribe
Enter your email address below and subscribe to our newsletter
[forminator_form id="25163"]

The Korea Herald+2.The Brew News+1.The Brew News+1.The Brew News+1.The Korea Herald+1.Historiallinen näyttely "Layered Medium: We Are in Open Circuits – Contemporary Art from Korea, 1960s to Today" Manarat Al Saadiyatissa Abu Dhabissa on ensimmäinen laajamittainen korealaisen nykytaiteen katsaus Lähi-idässä. Se sisältää 48 teosta 29 taiteilijalta, jotka kattavat kuusi vuosikymmentä korealaista taiteellista kehitystä Nam June Paikin uraauurtavasta videotaiteesta Korean sodan jälkeen syntyneisiin kokeellisiin liikkeisiin, samalla korostaen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Etelä-Korean välistä kasvavaa kulttuuridiplomatiaa.
Nam June Paik, joka tunnetaan laajalti "videotaiteen isänä", loi lukuisia uraauurtavia teoksia, jotka mullistivat teknologian ja taiteen risteyskohdan. Hänen ikonisimmassa installaatiossaan TV Buddha (1974) Buddha-patsas tarkastelee omaa suoraa kuvaansa suljetun piirin televisiossa, luoden loputtoman silmukan katsomisesta ja katsottuna olemisesta. Tämä itsetutkiskelua käsittelevä meditaatio synnytti useita muunnelmia, kuten Stone Buddha/Burnt TV (1982) ja TV Rodin (1982), jossa Rodinin Ajattelija asetettiin Sony Watchmanin päälle.The Art Story+2
Muita vaikutusvaltaisia teoksia ovat TV Garden (1974), jossa 49 trooppisten kasvien joukkoon sijoitettua televisiota toistaa Paikin Global Groove (1973) -teosta, heijastaen buddhalaista yhteyttä teknologian ja luonnon välillä. Hänen yhteistyönsä sellisti Charlotte Moormanin kanssa tuotti merkittäviä teoksia, kuten TV Cello (1971), joka muutti televisiot soittimiksi. Laajamittaisissa installaatioissa Paik loi The More, The Better (1988) Etelä-Korean kansalliselle nykytaiteen museolle – 1 003 monitorin tornin, joka viittaa symbolisesti Korean perustamispäivään – ja oli edelläkävijä globaalissa satelliittitaiteessa lähetyksillä kuten Good Morning, Mr. Orwell (1984) ja Bye Bye Kipling (1986), jotka yhdistivät taiteilijoita mantereiden välillä reaaliajassa.ArtAsiaPacific+2
Arabiemiirikunnat ja Etelä-Korea ovat kehittäneet vahvaa kulttuuriyhteistyötä viime vuosikymmeninä, mikä huipentui historialliseen UAE-Korea Cultural Dialogue 2020 -tapahtumaan, joka juhlisti maiden välisten diplomaattisuhteiden 40-vuotispäivää. Tämä "Converging Cultures" -teemalla käynnistetty aloite pyrki edistämään keskinäistä ymmärrystä kulttuurivaihdon kautta perinnön, kirjallisuuden, visuaalisten ja esittävien taiteiden, muotoilun, tekoälyn ja koulutuksen aloilla. Vuoropuhelu perustui korkean tason vierailujen jälkeen solmittuun erityiseen strategiseen kumppanuuteen, mukaan lukien šeikki Mohamed bin Zayed Al Nahyanin vierailu Souliin helmikuussa 2019.fikerinstitute.org+1
Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen on ollut keskeistä tässä suhteessa, ja korealainen kulttuurikeskus avattiin Abu Dhabissa vuonna 2016 – ensimmäisenä laatuaan Lähi-idän Persianlahden yhteistyöneuvoston alueella. Tämä seurasi maiden ulkoministeriöiden vuonna 2015 allekirjoittamaa yhteisymmärryspöytäkirjaa. Suhde jatkaa kehittymistään vuoden 2024 sopimuksella kulttuuriyhteistyön laajentamisesta, johon sisältyy suunnitelmia "Korea Season" -festivaalista Abu Dhabissa ja uudesta näyttelyhallista Dubaissa, jossa esitellään korealaista sisältöä, kauneustuotteita ja ruokakulttuuria. Nämä aloitteet heijastavat molempien kansakuntien yhteistä sitoutumista kulttuurin säilyttämiseen ja vaihtoon, luoden kansalaisille mahdollisuuksia ymmärtää paremmin toistensa perinteitä ja elämäntapoja.trendsresearch.org+2
Korealaisen mediataiteen kehitys juontaa juurensa 1960- ja 1970-lukujen kokeellisiin taideliikkeisiin, jolloin taiteilijat alkoivat haastaa perinteisiä muotoja uusilla välineillä, kuten valokuvauksella, videokuvauksella ja performanssitaiteella. Tämä kokeilun aika syntyi vastauksena Korean sodan jälkeiseen sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön, ja taiteilijat käyttivät teknologiaa vastarinnan muotona akateemisuutta ja valtavirran taidekäytäntöjä vastaan. Toisin kuin länsimaiset kollegansa, korealaiset kokeelliset taiteilijat seurasivat erillistä polkua, artikuloiden vastarinnan henkeään teknologisen innovaation kautta samalla kun he käsittelivät vallitsevia sosiaalisia aiheita, kuten modernisaatiota ja globalisaatiota.MIT Press+3
1980-lukuun mennessä oli muodostunut pieniä kokeellisia ryhmiä, mikä johti lopulta Art Tech Groupin perustamiseen 1990-luvun alussa. Keskeisiä teoksia tässä kehityksessä ovat Paik Nam-junen "Self-Portrait Dharma Wheel" sekä Park Hyun-kin "TV Fishbowl" ja "Video Inclining Water", jotka havainnollistavat, kuinka korealaiset taiteilijat tutkivat teknologian, kehon ja havainnon välistä suhdetta. Tämä kokeellinen perusta on ollut ratkaiseva korealaiselle nykymediataiteelle, tarjoten maaperän monipuolisten taiteellisten ilmaisujen kukoistamiselle ja luoden ainutlaatuisen sukupuun, joka vaikuttaa korealaisiin taiteilijoihin edelleen. Äskettäinen näyttely "Only the Young: Experimental Art in Korea, 1960s–1970s" on korostanut entisestään näitä uraauurtavia ponnisteluja esittelemällä teoksia, kuten Jung Kangjan varhaista feminististä teosta "Kiss Me" (1967) ja yhteistyöinstallaatioita, jotka murtautuivat Korean autoritaarisen kulttuurikehyksen läpi.Sotheby's Institute of Art+4