Islannin EU-kansanäänestys käy täpäräksi vain päiviä ennen lauantain vaaleja

Islantilaiset suuntaavat lauantaina uurnille päättämään, pitäisikö maan hallituksen aloittaa uudelleen jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa. Äänestys voi olla käännekohta Pohjois-Atlantin saarivaltiolle yli vuosikymmen sen jälkeen, kun se vetäytyi neuvottelupöydästä.

Tutkimusyhtiö Maskinan 21. ja 25. elokuuta välisenä aikana tekemän tuoreimman kyselyn mukaan 51,3 prosenttia vastaajista kannattaa neuvottelujen aloittamista uudelleen Brysselin kanssa, kun taas 48,7 prosenttia vastustaa sitä, kertoo Reuters. Ero on kaventunut elokuun puolivälin kyselyn 4,4 prosenttiyksiköstä vain 2,6 prosenttiyksikköön, Bloomberg raportoi.reuters+1

Mistä äänestyksessä on kyse

Elokuun 29. päivän äänestyksessä ei päätetä itse EU-jäsenyydestä. Islannin liittyminen unioniin neuvotteluissa sovituilla ehdoilla vaatisi vielä toisen kansanäänestyksen. Mikäli äänestyksessä saadaan ”kyllä”-tulos, ulkoministeriön muistiossa arvioidaan, että jäsenyysneuvottelut voisivat alkaa vuoden 2026 loppuun mennessä ja valmistua 18-24 kuukaudessa.reuters

Islanti keskeytti EU-jäsenyysneuvottelut vuonna 2013 neljän neuvotteluvuoden jälkeen, mutta elinkustannusten nousu, Ukrainan sota ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toistuvat uhkaukset liittää naapurimaa Grönlanti Yhdysvaltoihin ovat herättäneet uudelleen kiinnostuksen liittyä 27 maan muodostamaan liittoumaan. Islannin ulkoministeri Thorgerdur Katrin Gunnarsdottir on viitannut Trumpin Grönlanti-suunnitelmiin varoituksena ja pitänyt EU:n tukea Tanskalle perusteena monenkeskisyydelle.foreignpolicy+1

Islanti kuuluu jo Euroopan sisämarkkinoihin, Schengen-alueeseen ja Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA), mutta sillä ei ole virallista sananvaltaa EU:n päätöksenteossa. Kun neuvottelut keskeytettiin, 33 neuvotteluluvusta 27 oli jo avattu ja 11 suljettu alustavasti, mikä antaisi uudelle prosessille lentävän lähdön.aldeparty+1

Kalastusoikeudet ja huoli oligarkeista

Kalastusoikeuksien hallinta on edelleen kiistanalaisin kysymys. Kalastus muodostaa noin 10 prosenttia Islannin bruttokansantuotteesta, ja EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti maan olisi jaettava hallinta kalakannoista, joita se on historiallisesti hallinnut yksin. EU-vastaisia lippuja on salkutettu pohjoisrannikon kalastajakylissä.foreignpolicy

Islannin yliopiston emeritusprofessori Thorvaldur Gylfason kertoi EUObserver-lehdelle, että kalastusalan rikkaat vaikuttajat, joita hän kuvaili oligarkeiksi, näyttävät rahoittavan ”ei”-kampanjaa. Kampanja on järjestänyt kokouksia eri puolilla maata ja kutsunut ulkomaisia puhujia, kuten sveitsiläisen lakimiehen, jolla on yhteyksiä Venäjän intresseihin. ”Oligarkit eivät ole enää pankkialalla kuten ennen 18 vuoden takaista finanssikriisiä, vaan he ovat nyt keskittyneet kalastukseen”, Gylfason sanoi.euobserver

Laajemmat vaikutukset

Tarkkailijoiden mukaan kansanäänestyksen heijastusvaikutukset voivat ulottua Islantia pidemmälle. ”Kyllä”-ääni saattaa lisätä painetta Norjaa kohtaan, joka on ainoa EU:n ulkopuolinen Pohjoismaa. Norjassa jäsenyyden kannatus nousi 27 prosentista vuonna 2023 aina 41 prosenttiin vuonna 2025. ”Islannin ’kyllä’ 29. elokuuta on shokki Norjan keskustelulle, positiivinen shokki”, sanoi Georg Riekeles European Policy Center -ajatushautomosta Brysselistä.foreignpolicy

Silti, jos pelkkä neuvottelujen avaamisen hyväksyminen on näin tiukassa, mahdollisen tulevan varsinaista jäsenyyttä koskevan äänestyksen tulos on kaikkea muuta kuin varma.