Kehittyvien maiden velka nousi ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin

Vuonna 2025 kehittyvät maat lainasivat enemmän ja maksoivat siitä enemmän. Niiden yhteenlaskettu ulkoinen velka kasvoi 5,5 % ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin, selviää torstaina 5. marraskuuta julkaistusta Maailmanpankin International Debt Report 2026 -raportista. Kasvu oli nopeinta sitten vuoden 2021 ja noin neljä kertaa suurempaa kuin vuosien 2022–2024 keskiarvo. Pankin mukaan kansainvälinen rahoitus on helpommin saatavilla, mutta ei halvempaa. Se varoitti, että köyhimpien maiden raskaat velkataakat voivat syrjäyttää menoja koulutuksesta, infrastruktuurista, terveydenhuollosta ja työpaikoista.worldbank.org+1

Ennätykselliset lainakustannukset köyhimmille

Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) myönteiseen rahoitukseen oikeutetut maat maksoivat vuonna 2025 keskimäärin 8,2 % korkoa uusista sitoumuksista yksityisille velkojille. Tämä on korkein taso sitten vuoden 1989. Pankin mukaan ne maksoivat uusista joukkovelkakirjoista 9,4 %. Kuilu näiden maiden virallisille lainanantajille ja yksityisille lainanantajille maksamien korkojen välillä kasvoi vuoden 2016 3,4 prosenttiyksiköstä 5,5 prosenttiyksikköön. Maat, jotka voivat lainata vain ei-myönteisillä ehdoilla, maksoivat uusista joukkovelkakirjoista keskimäärin 5,5 %, kun se vuonna 2024 oli 5,8 %.worldbank.org

Ulkoinen velka kasvoi nopeimmin haavoittuvimpien lainanottajien keskuudessa. Reutersin mukaan IDA-kelpoisten maiden velka kasvoi 8,1 % 1,3 biljoonaan dollariin. "Yksityisen lainanannon paluu matala- ja keskituloisille maille on tervetullutta, mutta nämä maat lainaavat enemmän, maksavat enemmän ja monissa tapauksissa jättävät vähemmän varoja pitkän aikavälin kehitykseen", sanoi Maailmanpankkiryhmän päästatistikko Haishan Fu.reuters.com

Markkinat avautuvat, mutta hintaan

Yksityinen rahoitus oli suuri osa kasvua. Pankin mukaan julkisyhteisöjen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku nousi lähes 35 % 251 miljardiin dollariin, mikä on korkein taso viiteen vuoteen, kun markkinat avautuivat monille kehittyville talouksille. Monet hallitukset myivät uusia joukkovelkakirjoja ostaakseen takaisin erääntyvää velkaa. Tämä jakoi takaisinmaksuja, mutta ei juurikaan vähentänyt kokonaisvelkaa, ja uusissa joukkovelkakirjoissa oli usein korkeammat korot. Kysyntä jatkui vahvana vuonna 2026. Elokuun puoliväliin mennessä yli 10 maata oli jo laskenut liikkeeseen enemmän joukkovelkakirjoja kuin koko vuonna 2025.worldbank.org

Matala- ja keskituloiset maat maksoivat vuonna 2025 pääomia ja korkoja 1,4 biljoonaa dollaria, mikä oli viides peräkkäinen vuosittainen kasvu. Reutersin mukaan maksut yksityisille velkojille nousivat 13,7 % 363 miljardiin dollariin. Vuosina 2022–2025 nämä maat maksoivat velanhoitoon 436 miljardia dollaria enemmän kuin ne saivat uutta rahoitusta. Suunta kääntyi vuonna 2025, jolloin pitkäaikaiset velkavirrat tuottivat 45 miljardin dollarin nettovirran sisään edellisvuoden 118 miljardin dollarin nettovirran ulos jälkeen.reuters.com

Dollarin vaikutus ja huolet läpinäkyvyydestä

Heikompi Yhdysvaltain dollari paisutti lukuja. Pankin mukaan se selitti yli neljänneksen julkisen ja julkisesti taatun velan 303 miljardin dollarin kasvusta, koska se nosti muissa valuutoissa olevan velan dollarimääräistä arvoa. Useille suurille myönteisen rahoituksen saajille tämä valuuttavaikutus oli suurempi kuin takaisin maksettu pääoma.worldbank.org

Raportti vaati myös lisää läpinäkyvyyttä velkajärjestelyihin. Se varoitti, että uudet velkojat, uudet instrumentit ja takaukset voivat vaikeuttaa maan koko velka-aseman hahmottamista. Sen mukaan jatkuva joukkovelkakirjalainojen ottaminen herättää "kriittisiä kysymyksiä" siitä, ovatko ehdot kestäviä ja saavuttaako kerätty pääoma ihmiset ja paikat, jotka sitä eniten tarvitsevat.reuters.com