MIT:n tutkimus: otsonikato alkoi jo vuonna 1957, ei 1985

Ensimmäiset merkit ihmisen aiheuttamasta otsonikadosta ilmenivät jo vuonna 1957 — noin 30 vuotta ennen Etelämantereen otsonireiän löytymistä — ja syyllisenä eivät olleet kloorifluorikarbonit (CFC-yhdisteet), vaan vanhempi teollinen liuotin nimeltä hiilitetrakloridi, kertoo MIT:n uusi tutkimus, joka julkaistiin 28. kesäkuuta Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.phys+1

Ajatuskoe, joka kirjoittaa otsonin historian uusiksi

Ilmakehätutkija Susan Solomonin johtama tiimi esitti petollisen yksinkertaisen kysymyksen: jos nykyiset seurantatyökalut olisivat olleet olemassa koko 1900-luvun ajan, milloin tutkijat olisivat ensimmäisen kerran havainneet ihmisen aiheuttaman otsonikadon? Käyttämällä 16 ilmakehän kemian mallisimulaatiota viimeisten 76 vuoden ajalta, tutkijat tunnistivat selkeän signaalin, joka ei syntynyt Etelämantereen yllä, vaan trooppisella yläilmakehän alueella, jossa luonnollinen vaihtelu on vähäisintä ja ihmisen jättämä jälki olisi helpointa havaita.gizmodo+1

"Se, että otsonikatoa olisi tapahtunut jo 1950-luvun lopulla, mikä on paljon aiemmin kuin olisin uskonut, räjäytti tajuntani", Solomon sanoi.phys

Tutkimuksen pääkirjoittaja, MIT:n jatko-opiskelija Jian Guan, totesi löydöksen kumoavan oppikirjojen oletukset. "Osoittautuu, että oli olemassa toinen yhdiste, joka aiheutti otsonikatoa paljon aiemmin kuin CFC-yhdisteet. Tämä oli suuri yllätys", Guan sanoi.phys

Hiilitetrakloridi: huomiotta jäänyt syyllinen

Hiilitetrakloridia käytettiin laajalti kemiallisena pesuaineena ja rasvanpoistoaineena 1930-luvulta lähtien — vuosia ennen kuin CFC-yhdisteet tulivat massatuotantoon jäähdytystä ja aerosoliponneaineita varten. Jääkairausnäytteet vahvistavat, että kemikaalia kertyi ilmakehään jo 1940-luvulla. Vuoteen 1957 mennessä pitoisuudet olivat mallien mukaan riittävän korkeita tuottamaan havaittavan otsonisignaalin.phys

"Se on ainoa otsonikerrosta tuhoava aine, jonka määrä kasvoi niin varhain", Solomon sanoi.gizmodo+1

Yhdiste poistettiin lopulta käytöstä Montrealin pöytäkirjan nojalla sekä sen otsonikerrosta tuhoavan potentiaalin että terveysriskien, kuten hermostovaurioiden ja epäillyn karsinogeenisuuden, vuoksi. Silti NASAn vuoden 2014 tutkimus totesi, että hiilitetrakloridin maailmanlaajuiset päästöt jatkuivat noin 30 prosentissa sopimusta edeltävistä huipputasoista tuntemattomista lähteistä.svs.gsfc.nasa

Seurannan merkitys

Tulokset korostavat jatkuvan ilmakehän seurannan tärkeyttä, vaikka otsonikerros on toipumassa. Erillinen MIT:n johtama tutkimus, joka julkaistiin aiemmin tänä vuonna, vahvisti, että Etelämantereen otsonikerros on toipumassa maailmanlaajuisten CFC-vähennysten ansiosta, kun taas toinen tutkimus varoitti, että teollisuuden raaka-ainevuodot voisivat viivästyttää täydellistä toipumista seitsemällä vuodella.news.mit+1

"Olemme tehneet suuren työn päästäksemme eroon näistä kemikaaleista", Solomon sanoi. "Eikö meillä ole velvollisuus jatkaa seurantaa varmistaaksemme, että ilmakehä reagoi niin kuin uskomme sen reagoivan?"phys