Webb löysi tähän asti vahvimmat todisteet ”mustan aukon tähdistä”

NASAn James Webb -avaruusteleskooppi on toimittanut tähän mennessä vahvimmat todisteet niin kutsuttujen "mustan aukon tähtien" olemassaolosta. Kyseessä on teoreettinen kosminen kohde, jossa nopeasti kasvava supermassiivinen musta aukko on kietoutunut tiiviiseen kuuman kaasun koteloon, kertovat avaruusjärjestön tiistaina julkaisemat tulokset.science.nasa

Tähtitieteilijä Vasily Kokorevin johtama tiimi Texasin yliopistosta Austinista analysoi syvimmän koskaan tallennetun spektrin "pienestä punaisesta pisteestä" – yhdestä sadoista salaperäisistä pienistä, punertavista kohteista, joita Webb on havainnut varhaisessa maailmankaikkeudessa. Kyseinen kohde, GLIMPSE-17775, paljasti yli 40 spektriviivaa vedystä, hapesta ja heliumista, jotka kaikki tukevat tulkintaa, jonka mukaan tämä piste on supermassiivinen musta aukko, joka on kietoutunut tiiviiseen osittain ionisoituneen kaasun koteloon.science.nasa+1

Uudenlainen kosminen kohde

Spektritiedot eivät vastanneet yksinkertaista pyörivän kaasupilven mallia. Sen sijaan parhaiten sopiva malli sisältää elektronien sironnaksi kutsutun levenemisilmiön – se on varma merkki siitä, että kerroksellinen kaasukotelo ympäröi lähdettä ja käsittelee mustan aukon läheltä emittoitunutta valoa. Tutkijat kutsuvat tätä kokoonpanoa BH*-skenaarioksi (mustan aukon tähti).science.nasa+1

Pienet punaiset pisteet ovat hämmentäneet tähtitieteilijöitä siitä asti, kun Webb aloitti havainnot neljä vuotta sitten. Tutkijat ovat väitelleet siitä, saavatko ne energiansa kasvavista mustista aukoista, kuolevista massiivisista tähdistä vai jostain hybridiajan ilmiöstä. Uusi analyysi GLIMPSE-17775-kohteesta tarjoaa tähän mennessä yksityiskohtaisimmat todisteet ainetta keräävän mustan aukon tulkinnan puolesta, ja useat riippumattomat indikaattorit osoittavat samaan suuntaan.science.nasa+1

Webb punnitsi myös kaukaisen "nukkuvan jättiläisen"

Erillisessä Science-lehdessä julkaistussa löydöksessä kansainvälinen tiimi käytti Webb-teleskooppia mitatakseen kauimmaisen koskaan havaitun uinuvan supermassiivisen mustan aukon massan. MRG-M0138-galaksin sydämessä, yli 10 miljardin valovuoden päässä sijaitseva musta aukko painaa noin kuusi miljardia kertaa Auringon massan verran. Se on 15 kertaa kauempana kuin aiempi uinuvan mustan aukon massan mittausennätys.space+2

Koska musta aukko ei enää aktiivisesti kuluta materiaa, tiimi päätteli sen olemassaolon seuraamalla sen ympärillä kiertävien tähtien liikettä Webbin NIRSpec-instrumentin avulla. Galaksi nähdään sellaisena kuin se oli, kun maailmankaikkeus oli vain noin kolme miljardia vuotta vanha – noin neljäsosa sen nykyisestä iästä.ucl+1

Yhdessä nämä kaksi löydöstä korostavat Webbin kasvavaa roolia pitkäaikaisten mysteerien ratkaisemisessa siitä, miten supermassiiviset mustat aukot muodostuivat ja kehittyivät varhaisessa maailmankaikkeudessa.