Tutkimus löysi ”haamu-esi-isien” DNA:ta kaikilta ihmisiltä

Aiemmin tuntematon muinainen ihmisen sukulainen risteytyi esi-isiemme kanssa Afrikassa yli 50 000 vuotta sitten, jättäen geneettisiä jälkiä, jotka säilyvät jokaisessa elävässä ihmisessä maapallolla, kertoo torstaina Science-lehdessä julkaistu tutkimus.science+1

UC Berkeleyn ja Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat käyttivät uutta laskennallista menetelmää tunnistaakseen kahden sukupuuttoon kuolleen hominiinilinjan DNA:ta, joka on koodautunut nykyihmisen perimään. Nämä eivät olleet neandertalilaisia eivätkä denisovanihmisiä. Löydökset muuttavat käsitystä ihmisen evoluutiosta yksinkertaisesta haarautuvasta puusta sellaiseksi, jota tutkijat kuvailevat "monimutkaiseksi populaatioiden verkostoksi, jota yhdistävät toistuvat muuttoliikkeet ja sekoittumiset".news.berkeley

Haamu jokaisessa perimässä

Ensimmäinen linja, jota kutsutaan "haamu-esi-isäksi", koska siitä ei ole olemassa fossiileja tai sekvensoitua muinaista DNA:ta, erkani nykyihmisen linjasta noin 800 000 vuotta sitten. Vaikka se kehittyi erillään satoja tuhansia vuosia, se risteytyi Homo sapiensin kanssa Afrikassa ennen suurta muuttoliikettä pois mantereelta. Tästä syntynyt DNA, joka muodostaa noin 0,5–1 % jokaisen ihmisen perimästä, mikä on verrattavissa neandertalilaisten osuuteen, levisi sitten ympäri maailmaa ihmisten levittäytyessä Eurooppaan ja Aasiaan.scientificamerican+2

"Pystyimme itse asiassa löytämään ja kartoittamaan nykyihmisen perimästä kohtia, jotka ovat peräisin tästä haamulinjasta, ja osoittamaan, että tämä haamuperimä on kaikilla nykyihmisillä, ei vain afrikkalaisilla", sanoi Yulin Zhang, Berkeleyn jatko-opiskelija ja tutkimuksen toinen pääkirjoittaja.news.berkeley

Superarkaainen yllätys

Toinen linja on vielä vanhempi. Tutkijat kutsuvat sitä "superarkaiseksi" ja jäljittävät sen hominiiniryhmään, joka polveutuu 1,8 miljoonaa vuotta vanhasta linjasta. Tämä populaatio risteytyi denisovanihmisten kanssa Euraasiassa yli 200 000 vuotta sitten, ja sen DNA:n fragmentteja siirtyi myöhemmin Homo sapiensille, kun denisovanihmiset ja nykyihmiset risteytyivät keskenään.ara+1

"Superarkaainen löydös on erityisen jännittävä, koska se paljastaa geneettisiä vaikutteita ihmislinjalta, joka eli yli miljoona vuotta sitten, huolimatta siitä, ettei kyseisestä populaatiosta ole sekvensoitua DNA:ta", sanoi Arjun Biddanda, Johns Hopkinsin tutkijatohtori ja tutkimuksen toinen pääkirjoittaja.news.berkeley

Uusi rajapinta

Löydökset tehtiin mahdolliseksi TRACE-tekniikalla, joka rekonstruoi muinaisia sukulaisuussuhteita käyttämällä vain nykyajan perimää, ohittaen tarpeen muinaisille DNA-näytteille. Monet tiimin tunnistamista muinaisista DNA-segmenteistä keskittyvät perimän alueille, jotka liittyvät immuniteettiin ja aineenvaihduntaan – toimintoihin, jotka olisivat antaneet varhaisille ihmisille adaptiivisia etuja heidän kohdatessaan uusia taudinaiheuttajia ja ravinnonlähteitä.science+1

"Uskon, että nämä uudet laskennalliset menetelmät, joiden avulla voimme rekonstruoida sukulaisuussuhteita, ovat todellakin tämän alan seuraava rajapinta", sanoi Priya Moorjani, Berkeleyn apulaisprofessori ja tutkimuksen vastaava kirjoittaja, "koska ne mahdollistavat menneisyytemme piilotettujen jaksojen paljastamisen ilman muinaista DNA:ta".news.berkeley