Nature-lehden kritiikki kyseenalaistaa Microsoftin kvanttisiruväitteet

Tohtori Henry Leggin vertaisarvioitu kritiikki, joka julkaistiin keskiviikkona Nature-lehdessä, väittää Microsoftin ohjelmiston Majorana 1 -sirun validointiin olleen virheellinen ja epäjohdonmukainen.news.st-andrews+1
Kritiikki väittää, että mittausikkunoiden siirtäminen aiheutti sen, että sama laitealue luokiteltiin sekä kvanttilaskentaan sopivaksi että sopimattomaksi.miragenews
Microsoft on jatkanut työtään ja esitteli Majorana 2 -sirunsa aiemmin tässä kuussa, mutta fyysikoiden mukaan yhtiö ei ole julkaissut tarpeeksi tietoja väitteidensä todentamiseksi, kertoo Reuters.reuters

Keskiviikkona Nature-lehdessä julkaistu vertaisarvioitu kritiikki on herättänyt teräviä kysymyksiä Microsoftin väitetystä kvanttilaskennan läpimurrosta. Kritiikin mukaan yhtiön validointiohjelmisto sisälsi koodausvirheitä ja saattoi tuottaa ristiriitaisia tuloksia mielivaltaisten mittausvalintojen perusteella.

Virheelliset perustat

St Andrewsin yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen tohtori Henry Leggin kirjoittama kritiikki kohdistuu helmikuun 2025 Nature-artikkeliin, jossa Microsoft esitteli Majorana 1 -sirunsa – jota mainostettiin maailman ensimmäisenä topologisilla kubiteilla toimivana kvanttiprosessorina. Leggin analyysi toteaa, että Topological Gap Protocol (TGP), Microsoftin kehittämä automatisoitu ohjelmistotesti inhimillisen harhan poistamiseksi laitteiden validoinnissa, on itsessään epäluotettava.news.st-andrews+1

St Andrewsin yliopiston mukaan pelkkä mittausikkunoiden siirtäminen voi saada Microsoftin ohjelmiston luokittelemaan saman laitealueen joko kvanttilaskentaan sopivaksi tai sopimattomaksi. Kritiikki väittää myös, että Microsoftin tietojenkäsittelyn koodausvirheet aiheuttivat sen, että yhtiö jätti pois laitteen vaiheavaruuden kriittisiä alueita – alueita, joiden tarkistamista vertaisarvioijat olivat nimenomaisesti pyytäneet. Lisäksi Legg väittää, että raaka konduktanssidata paljastaa "erittäin epäjärjestyneen järjestelmän" sen sijaan, että kyseessä olisi kvanttilaskentaan vaadittava puhdas topologinen aukko.miragenews

"Viime vuonna Microsoft väitti rakentaneensa vastineen tarkalle sveitsiläiselle kellolle", Legg kertoi BBC:lle. "Kun kuitenkin avasin kotelon tutkiakseni mekanismia, löysin jotain, joka näytti kaoottiselta sekasotkulta yhteensopimattomia osia".bbc+1

Valvonnan kaava

Kritiikki saapuu keskellä pitkään jatkunutta skeptisyyttä Microsoftin topologista kvanttilaskentaohjelmaa kohtaan. Vuonna 2021 yhtiön rahoittamat tutkijat vetivät takaisin aiemman Nature-artikkelin, jossa oli väitetty olevan todisteita Majorana-hiukkasista, ja pyysivät anteeksi "riittämätöntä tieteellistä tarkkuutta". Naturen toimittajat lisäsivät myöhemmin huomautuksen Microsoftin vuoden 2025 julkaisuun, jossa todettiin, että artikkelin havainnot "eivät tarjoa todisteita" Majorana-nollamoodeista alkuperäisellä tavalla raportoituna.bbc+1

Microsoft jatkaa eteenpäin

Microsoft on puolustanut työtään ja edennyt teknologian kanssa. Kesäkuun 2. päivänä yhtiö esitteli tekoälyn avulla kehitetyn seuraavan sukupolven topologisen kvanttisirun, Majorana 2:n, ja raportoi, että sen kubitit voivat säilyttää tietoa yli 20 sekunnin ajan – mikä on tuhatkertainen parannus edeltäjäänsä verrattuna. Yhtiö kertoi puolittaneensa suunnitellun kehitysaikataulunsa ja pyrkivänsä nyt toimittamaan kaupallisesti kannattavan kvanttitietokoneen vuoteen 2029 mennessä.nature+2

Reuters raportoi, että fyysikot ovat edelleen huolissaan siitä, ettei Microsoft ole julkaissut julkisesti tarpeeksi tietoja väitteidensä riippumattomaksi todentamiseksi. Legg totesi lopuksi: "Heijastan vain sitä, mitä useimmat alalla tuntevat alkuperäisestä ilmoituksesta lähtien. Tunsin, että minun oli tuotava nämä huolet esiin muodollisessa tieteellisessä kritiikissä".reuters+1

Lähteet (24)