Lähes 40 prosenttia maailman väestöstä altistui vaaralliselle otsonille vuonna 2026

Äärimmäisen kuumuuden, maastopalojen ja ihmisen aiheuttamien päästöjen yhdistelmä on altistanut lähes kaksi viidestä ihmisestä maailmanlaajuisesti vaarallisille maanpinnan läheisille otsonitasoille tänä vuonna, selviää Copernicus Atmosphere Monitoring Servicen (CAMS) keskiviikkona julkaisemasta ensimmäisestä Atmosphere Watch -raportista.atmosphere.copernicus+1

Tammikuusta syyskuun puoliväliin 2026 ulottuva analyysi osoitti, että 34 prosenttia maailman väestöstä koki "erittäin huonon" ilmanlaadun, jossa otsonipitoisuudet olivat selvästi Maailman terveysjärjestön kahdeksan tunnin keskiarvoksi asettaman 100 mikrogramman kuutiometriltä yläpuolella. Lisäksi 17 prosenttia hengitti "hyvin huonoa" ilmaa, kun taas vain 5 prosenttia nautti "hyviksi" luokitelluista tasoista.phys+1

Aasia kärsi eniten

Aasia kantoi suurimman taakan, sillä 53 prosenttia sen väestöstä altistui "erittäin huonoille" otsonitasoille, mikä johtui teollistumisen, liikenteen ja maatalouden polttamisen aiheuttamista laajalle levinneistä päästöistä. Kaupungit kuten New Delhi, Dhaka, Chongqing ja Lahore kirjasivat joitakin mittaushistorian huonoimmista lukemista. Pohjoisella pallonpuoliskolla koetut ennätyshelteet ja kesäkuussa alkanut El Niño -ilmiö kiihdyttivät otsonin muodostumista entisestään, ja Indonesian suuret maastopalot lisäsivät alueen saastekuormaa.phys

Euroopassa noin puolet väestöstä koki huonoja, hyvin huonoja tai erittäin huonoja otsonitasoja. Euroopan ympäristökeskuksen Ian Marnanen mukaan otsonisaaste on yhteydessä 60 000 ennenaikaiseen kuolemaan mantereella vuosittain. Pohjois-Amerikassa tilanne ei ollut juuri parempi: yli kaksi kolmasosaa väestöstä kohtasi huonoja tai sitä huonompia olosuhteita, ja otsonitasot pysyivät "suhteellisen muuttumattomina" huolimatta vuosikymmeniä kestäneistä päästöjen vähentämistoimista. CAMS selitti kehityksen pysähtymistä maastopalojen päästöillä, otsonin kaukokulkeumalla ja ilmastonmuutoksen vaikutuksilla.abc7+2

Saasteet eivät tunne rajoja

Raportti korostaa, kuinka ilmansaasteet kulkeutuvat mantereiden välillä. Pohjois-Amerikan maastopalojen savu ylitti Atlantin ja saavutti osia Euroopasta, kun taas Saharan pölyä kulkeutui toistuvasti Etelä-Eurooppaan ja sen yli. "Ilmansaasteet eivät pysähdy rajoille. Ne voivat matkustaa tuhansia kilometrejä ylittäen mantereita ja valtameriä", sanoi CAMS:n johtaja Laurence Rouil.atmosphere.copernicus+1

Oseania erottui puhtaimpana alueena, jossa 100 prosenttia väestöstä koki "hyviä" tai "kohtuullisia" otsonitasoja. Etelä-Amerikka pärjäsi myös suhteellisen hyvin, sillä 81 prosenttia väestöstä kuului samoihin luokkiin, vaikka São Paulossa ja Rio de Janeirossa kirjattiinkin kohonneita lukemia.phys+1

Kutsu maailmanlaajuisiin toimiin

Raportti julkaistiin kansainvälisen yhteisön valmistautuessa COP31-kokoukseen. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen pääjohtaja Florian Pappenberger kutsui tuloksia "oikea-aikaiseksi muistutukseksi siitä, että ilmastonmuutos, ilmanlaatu ja kansanterveys ovat syvästi toisiinsa kytkeytyneitä haasteita, jotka vaativat koordinoituja maailmanlaajuisia toimia".atmosphere.copernicus