Venäjän pääomapako ylitti biljoona dollaria 25 vuodessa

Venäjältä suuntautunut pääomapako on viimeisten 25 vuoden aikana ylittänyt maan koko vuotuisen bruttokansantuotteen, vieden yli biljoona dollaria taloudesta, jota koettelevat nyt sodan kustannukset, Ukrainan lennokki-iskut ja syvenevä luottamuspula pankkijärjestelmää kohtaan.

Neljännesvuosisata varallisuuden valumista

Kremliä lähellä olevan Venäjän makrotaloudellisen analyysin ja lyhyen aikavälin ennusteiden keskuksen laskelmat osoittavat, että reaalitalouden kumulatiivinen pääomapako ylitti 110 % BKT:sta vuosina 2001–2025, ja koko talouden yhteenlasketut pääomavirrat saavuttivat 130 % BKT:sta, kertoo The Moscow Times. Viimeisen vuosikymmenen aikana reaalitalous menetti noin 3 % BKT:sta vuosittain, kun taas kokonaispääomavirrat olivat keskimäärin 4–5 % BKT:sta vuodessa.united24media+2

Venäjän keskuspankki luokitteli yksityisen sektorin pääomavirtojen yksityiskohtaiset tiedot sen jälkeen, kun laajamittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi vuonna 2022, mutta aiemmat tilastot osoittavat 780,8 miljardin dollarin kumulatiivisen pääomapaon vuosina 2001–2021 ja 907,4 miljardin dollarin paon vuodesta 1994 lähtien. The Moscow Times arvioi, että kokonaissumma on nyt ylittänyt biljoonan dollarin rajan. Ennätysvuosi oli 2022, jolloin yli 12 % BKT:sta pakeni maasta länsimaisten yritysten vetäytyessä ja satojen tuhansien venäläisten siirtäessä säästöjään ulkomaille.unn+2

Uudet pääomavirrat ja pankkikriisi

Suuntaus on kiihtynyt vuonna 2026. Keskuspankki raportoi ennätykselliset 12,2 miljardia dollaria kirjaamattomia pääomavirtoja pelkästään toisella neljänneksellä, mikä on 8,7 kertaa enemmän kuin ensimmäisellä neljänneksellä ja korkein lukema sitten vuoden 1994 tilastoinnin alkamisen. Helmikuun ja heinäkuun välisenä aikana venäläiset nostivat pankeista lähes 2,6 biljoonaa ruplaa (32,5 miljardia dollaria), mikä nosti kierrossa olevan käteisen määrän yli 21,5 biljoonaan ruplaan. Elokuuhun mennessä 37 % kyselyyn vastanneista piti käteistä parhaana tapana säilyttää säästöjä, mikä ohitti pankkitalletukset ensimmäistä kertaa vuoden 2022 lopun jälkeen.ground+1

Kremliin kytkeytyvä CMAFP varoitti vuoden 2025 lopulla, että Venäjä voisi kohdata järjestelmällisen pankkikriisin lokakuuhun 2026 mennessä, jos tallettajat alkaisivat nostaa rahojaan laajamittaisesti – skenaario, joka näyttää nyt toteutuvan.themoscowtimes

Sodan kustannukset pahentavat vahinkoja

Ukrainan lennokki-iskut jalostamoihin, satamiin ja verkkokauppojen varastoihin ovat lisänneet Venäjän taloudellista rasitusta. Vladimir Putin myönsi 1. syyskuuta, että hyökkäykset aiheuttivat noin 1 % BKT:n suuruiset vahingot. Le Monde raportoi, että iskut vähensivät Venäjän öljynjalostuskapasiteettia 20–30 % ja leikkasivat liittovaltion öljy- ja kaasutuloja noin 1 500 miljardilla ruplalla. Vuotuinen inflaatio ylitti 6 % syyskuussa ja sen odotetaan lähestyvän 7 % vuoden loppuun mennessä, mikä on selvästi yli Kremli 4 % tavoitteen seitsemättä vuotta peräkkäin. Syyskuun 11. päivänä keskuspankki piti ohjauskorkonsa 14 prosentissa, ylläpitäen lainakustannuksia, joiden taloustieteilijät sanovat kuristavan siviilisektorin kasvua.lemonde+1

"Jopa virallisten ennusteiden mukaan BKT:n ei odoteta kasvavan yli 1 % vuonna 2026", kertoi venäläisen maanpaossa toimivan talousjulkaisu The Bellin perustajajäsen Pjotr Mironenko Le Mondelle.lemonde