Meksiko paljasti 1 400 vuotta vanhan sapoteekkien haudan, jossa on pöllöveistos

Arkeologit Etelä-Meksikossa ovat löytäneet huomattavan hyvin säilyneen sapoteekkien hautakammion, joka on peräisin noin vuodelta 600 jKr. Siinä on näyttävä pöllöveistos, jonka nokasta työntyy esiin ihmisen pää. Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum ilmoitti löydöstä tammikuun 23. päivän lehdistötilaisuudessa ja kutsui sitä "viime vuosikymmenen merkittävimmäksi arkeologiseksi löydöksi".livescience+1

Hauta, joka on nimetty Huitzon haudaksi 10, löytyi anonyymin vihjeen perusteella, joka koski ryöstelyä Cerro de la Canteran alueella San Pablo Huitzossa, Oaxacan keski-laaksoissa. Meksikon kansallisen antropologian ja historian instituutin (INAH) tekemä tutkimus paljasti hautakompleksin, jonka asiantuntijat sanovat tarjoavan arvokasta uutta tietoa muinaisesta sapoteekkien sivilisaatiosta, jota kutsutaan usein "pilvien kansaksi".mexiconewsdaily+3

Pöllöveistos ja eloisat seinämaalaukset

Haudan erottuvin piirre on suuri veistetty pöllö, joka on sijoitettu hautakammion sisäänkäynnin yläpuolelle. Pöllön nokassa on sapoteekkien hallitsijan maalattu kasvot, jotka todennäköisesti edustavat henkilöä, jota varten hauta rakennettiin. Sapoteekkien kosmologiassa pöllöt symboloivat sekä yötä että kuolemaa, mikä vahvistaa haudan pyhää hautauskäyttöä.gulfnews+3

Hautakammion sisältä arkeologit löysivät laajan seinämaalauksen, joka on maalattu okran, valkoisen, vihreän, punaisen ja sinisen väreillä. Se kuvaa hahmojen saattuetta, jotka kantavat kopaali-pusseja; kopaali on puun pihkaa, jota poltettiin suitsukkeena esihispaanisissa seremonioissa. Kynnyksen kivilaattoihin on kaiverrettu kalenterinimiä, ja oven molemmin puolin on miehen ja naisen veistetyt hahmot, jotka mahdollisesti toimivat haudan symbolisina vartijoina.kioncentralcoast+3

Kulttuurinen merkitys

Kulttuuriministeri Claudia Curiel de Icaza kuvaili löytöä "poikkeukselliseksi sen säilyneisyystason ja sen vuoksi, mitä se paljastaa sapoteekkien kulttuurista: sen yhteiskunnallisesta organisaatiosta, hautausrituaaleista ja maailmankuvasta, jotka ovat säilyneet sen arkkitehtuurissa ja seinämaalauksissa".riviera-maya-news+1

Hauta näyttää liittyvän muinaiseen Huijazoon kuningaskuntaan, jonka pääkaupunki sijaitsi läheisellä Cerro de la Campanan kukkulalla. Tämä asettaa kohteen lähelle hautaa 5, joka löydettiin vuonna 1985 ja jota verrataan usein Sikstuksen kappeliin sen taiteellisten saavutusten vuoksi. INAH pitää aluetta akropoliina, joka oli aikalainen Monte Albánin, tuon ajan suuren sapoteekkien pääkaupungin, kanssa.wikipedia+1

Monialainen INAH-tiimi tekee parhaillaan suojelutyötä, ja viranomaiset työskentelevät hauraiden seinämaalausten vakauttamiseksi, sillä puiden juuret, hyönteiset ja ympäristön muutokset ovat vaikuttaneet niihin. Curiel de Icaza ilmoitti, että vakauttamistoimet ovat käynnissä, jotta kohde voidaan avata yleisölle vuoden loppuun mennessä.mexiconewsdaily+1