Bolivia lopettaa 15 vuotta kestäneen dollarikytköksen ja devalvoi valuuttaansa 30 %

Bolivian valtiovarainministeriö ilmoitti perjantaina, että maa luopuu 15 vuotta kestäneestä kiinteästä dollarikytköksestään ja siirtyy joustavaan valuuttakurssijärjestelmään. Tämä on merkittävä poliittinen muutos, jonka tavoitteena on palauttaa makrotaloudellinen vakaus yli 50 päivää kestäneiden protestien jälkeen, jotka pysäyttivät Andien kansakunnan talouden.bloomberg+2

Keskuspankki asetti viralliseksi valuuttakurssiksi 9,73 bolivianoa per dollari maanantaista alkaen, mikä tarkoittaa noin 30 prosentin devalvaatiota aiempaan, vuodesta 2011 lähtien kiinteänä pysyneeseen 6,86 bolivianon ostokurssiin verrattuna, Reutersin mukaan. Hallitus totesi, että siirto auttaisi bolivialaisia vientituotteita pysymään kilpailukykyisinä, ja kurssi määräytyy nyt päivittäin rahoitusjärjestelmän kysynnän ja tarjonnan mukaan.wtvbam+1

Tiesuluista poikkeustilaan

Valuuttauudistus seuraa akuutin kriisin aikaa. Presidentti Rodrigo Paz julisti poikkeustilan 20. kesäkuuta, kun noin 50 päivää kestäneet tiesulut tukkivat polttoaine-, ruoka- ja lääkekuljetukset suurissa kaupungeissa, kuten La Pazissa ja El Altossa. Pahimmillaan yli 100 tiesulkua halvaannutti maan valtatiet, mikä aiheutti Kansallisen teollisuuskamarin mukaan arviolta 2,8 miljardin dollarin taloudelliset tappiot – noin 5,5 prosenttia BKT:sta.lemonde+3

Mellakat puhkesivat toukokuun alussa, kun hallitus poisti pitkäaikaiset polttoainetuet budjettivajeen pienentämiseksi. Kaivostyöläiset, opettajat, kuljetusalan työntekijät ja maanviljelijät liittyivät protesteihin, jotka laajenivat vaatimuksiksi palkankorotuksista ja Pazin erosta. Paz solmi 19. kesäkuuta sopimuksen Bolivian suurimman ammattiliittojen keskusjärjestön, Bolivian työläisten keskuksen, kanssa. Siinä hallitus sitoutui olemaan yksityistämättä julkisia yrityksiä ja suostui muodostamaan yhteisiä työryhmiä ammattiliittojen vaatimusten käsittelemiseksi 90 päivän kuluessa.edition.cnn+2

Moralesin uskolliset uhmaavat kieltoa

Kaikki ryhmittymät eivät hyväksyneet sopimusta. Entiselle presidentille Evo Moralesille uskolliset kokapensaan viljelijät jatkoivat vastarintaa, kunnes julistivat 22. kesäkuuta niin kutsutun "neljännen väliajan". Julkisten töiden ministeri Mauricio Zamoran mukaan 23. kesäkuuta mennessä maassa ei ollut enää yhtään tiesulkua.radiorebelde+1

Morales kuvaili perääntymistä uhmakkaasti. "Toistaiseksi tämä on väliaikainen tauko, tämä ei ole antautuminen", hän sanoi kokapensaan viljelijöiden johtajille Cochabamban departementissa. Tiesulut vaativat vähintään 16 ihmishenkeä ja aiheuttivat Anadolu Agencyn mukaan arviolta 3 miljardin dollarin kokonaistaloudelliset tappiot.bssnews+3

Paz, joka astui virkaansa marraskuussa markkinaystävällisillä uudistuksilla kampanjoituaan, on myös pyrkinyt avaamaan Bolivian valtavat litiumvarannot ja hiilivetysektorin ulkomaisille investoinneille. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen mukaan Boliviassa on noin 23 miljoonaa tonnia tunnistettuja litiumvaroja – noin 20 prosenttia maailman kokonaismäärästä. Bloomberg raportoi kesäkuun puolivälissä, että Bolivia kertoi sijoittajille olevansa lähellä sopimusta rahoitusohjelmasta Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Koska yksityistä litiumin louhintaa koskevat perustuslailliset rajoitukset ovat yhä voimassa ja sosiaalinen levottomuus kytee, pääoman houkutteleminen on edelleen epävarmaa.mine.nridigital+3