Newsletter Subscribe
Enter your email address below and subscribe to our newsletter
[forminator_form id="25163"]

aaaman-alliance+1aaEurostat Euronext N.V. vahvisti keskiviikkona euroalueen vuosi-inflaation kiihtyneen elokuussa 2026 3,2 prosenttiin. Lukua korjattiin hieman alaspäin ennakkotiedon 3,3 prosentista, sillä Iranin sodan nostamat energianhinnat heijastuivat edelleen laajasti euroalueen talouteen.aa
Lopullinen lukema merkitsee inflaation kiihtymistä heinäkuun 2,9 prosentista ja vuoden takaisesta 2,0 prosentista. Energian hinnat nousivat 14,3 prosenttia vuodentakaisesta, kun edellisen kuun nousu oli 10,3 prosenttia. Palvelujen inflaatio puolestaan hidastui 3,0 prosenttiin edellisen kuun 3,3 prosentista. Pohjainflaatio, josta on siivottu pois energian, elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan hinnat, hidastui hieman 2,4 prosenttiin edellisen kuun 2,5 prosentista.aa
Energian hintojen nousu koetteli jäsenvaltioita epätasaisesti. Italian tilastokeskuksen Istatin tietojen mukaan maan vuosi-inflaatio nousi elokuussa 3,3 prosenttiin heinäkuun 2,9 prosentista, mikä on korkein taso sitten syyskuun 2023. Sääntelemättömien energiatuotteiden hinnat nousivat 17,0 prosenttia vuodentakaisesta (edellisessä kuussa 11,4 %), kun taas säänneltyjen energiatuotteiden hinnat nousivat 14,8 prosentista 18,6 prosenttiin.aman-alliance
Itävallassa inflaatio nousi 3,2 prosenttiin heinäkuun viiden kuukauden pohjalukemasta (2,8 %). Polttoaineiden hinnat hyppäsivät 26,3 prosenttia vuodentakaisesta, kun edellisen kuun nousu oli 17,6 prosenttia, ja lämmitysöljyn hinta kohosi peräti 48,1 prosenttia.tradingview
Tilastot paljastavat suuria eroja EU-maiden välillä. Hitainta vuosi-inflaatio oli Ruotsissa, vain 0,3 prosenttia. Seuraavina olivat Viro (1,3 %) ja Tšekki (1,5 %). Toisessa ääripäässä oli Romania 6,3 prosentin inflaatiollaan, ja sitä seurasi Liettua 5,6 prosentilla. Vuosi-inflaatio kiihtyi heinäkuuhun verrattuna 20 jäsenmaassa, hidastui kuudessa ja pysyi ennallaan yhdessä.aa
Kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat euroalueella elokuussa 0,4 prosenttia. Luvut asettavat haasteen Euroopan keskuspankille, joka joutuu tasapainoilemaan sitkeiden, energianhintoihin liittyvien hintapaineiden ja hidastuvan pohjainflaation välillä, mikä viittaa pohjakysynnän mahdolliseen viilenemiseen.aa