Newsletter Subscribe
Enter your email address below and subscribe to our newsletter
[forminator_form id="25163"]

pubmed.ncbi.nlm.nih+1miragenews+1bioengineer+1Soulissa sijaitsevan Donggukin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet geenikytkimen, joka voidaan kytkeä päälle ja pois päältä elävien eläinten sisällä sähkömagneettisten kenttien avulla. Kehitysaskel voi mullistaa tavan, jolla geeniterapioita annetaan. Tiedelehti Cellissä 28. toukokuuta 2026 julkaistussa tutkimuksessa kuvataan järjestelmä, joka reagoi ulkoiseen sähkömagneettiseen stimulaatioon ja mahdollistaa geenien ilmenemisen etäohjatun, ei-invasiivisen ja palautuvan säätelyn.pubmed.ncbi.nlm.nih+1
Kantasolu- ja regeneratiivisen lääketieteen instituutin professori Jongpil Kimin ja tohtorikoulutettava Yerim Hwangin johtama ryhmä aloitti altistamalla hiiren aivokudosta 2,0 milliteslan sähkömagneettiselle kentälle 60 hertsin taajuudella, joka vastaa tavallisen kotitaloussähkön vaihtovirran taajuutta. Yksisolu-RNA-sekvensoinnin avulla he tunnistivat Lgr4-nimisen geenin, jonka aktiivisuus lisääntyi vasteena kentälle. Lgr4-geenin säätelyalueesta eli promoottorista tuli perusta sille, mitä tutkijat kutsuvat sähkömagneettisella kentällä indusoituvaksi eli Ei-geenikytkimeksi.bioengineer+2
Siirtogeenisillä hiirillä, joille oli muokattu vihreään fluoresoivaan proteiiniin kytketty geenikytkin, altistus sähkömagneettiselle kentälle sai aikaan näkyvän geenien aktivoitumisen koko kehossa. Kohdennettu stimulaatio aktivoi geenejä tietyissä elimissä, ja kun kenttä sammutettiin, geenien ilmeneminen palasi perustasolle 24 tunnin kuluessa. Koko genomin laajuisessa CRISPR-Cas9-seulonnassa tunnistettiin sytokromi b5 tyyppi B -proteiini eli Cyb5b, joka on todennäköinen sähkömagneettisten kenttien molekyylisensori. ”Tämä saattaa olla ensimmäinen raportoitu sähkömagneettisten kenttien molekyylisensori”, professori Kim sanoi yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.miragenews+2
Tutkijat osoittivat kytkimelle useita käyttötapoja hiirillä. He loivat Alzheimerin taudin mallin, joka erottaa aivojen ikääntymisen amyloidi-beeta-plakkien kertymisestä, käyttivät jaksottaista sähkömagneettista altistusta saavuttaakseen osittaisen solujen uudelleenohjelmoinnin ikääntyneillä hiirillä ja palauttivat serotoniinitasot säätelemällä Tph2-geeniä vähentääkseen masennuksen kaltaista käyttäytymistä. Kokeiden aikana ei havaittu haittavaikutuksia, vaikka ryhmä myönsi, että pitkäaikaisemmat turvallisuustutkimukset ja testit suuremmilla eläimillä ovat tarpeen ennen kliinistä soveltamista.miragenews+1
”Tämä teknologia voisi siirtää geeniterapiaa pois kertaluonteisista, peruuttamattomista annoksista kohti yksinkertaisempia, reaaliaikaisia hoitoja, joita lääkärit voivat antaa tai joita voidaan ohjata jopa puettavilla laitteilla”, Hwang sanoi 17. elokuuta julkaistussa lehdistötiedotteessa. Havainnot ovat edelleen esikliinisiä, ja kysymykset kudosspesifisyydestä, immuunivasteista, annostelun hallinnasta ja pitkäaikaisesta turvallisuudesta ihmisillä ovat vielä ratkaisematta. Siitä huolimatta Ei-järjestelmä tuo mukanaan uuden mekanismin, rytmikkäät kalsiumvärähtelyt pelkän kalsiumpitoisuuden nousun sijaan, jota tutkijat kuvailevat tarkasti säädetyksi biologiseksi koodiksi geenien aktivoimiseksi.prnewswire+2